Hautaröykkiöt
Länkimaalla Kemin keskustasta viitisen kilometriä koilliseen on suuren soranottoalueen luoteispuolella säilyneellä harjanteella kaksi rautakautista hautaröykkiötä ja näitä nuorempi rautakautinen asuinpaikka. Röykkiöt sijaitsevat harjanteen laella ja asuinpaikka niiden koillispuolella olevalla rinneterassilla.
Länkimaan röykkiöt tutkittiin arkeologisin kaivauksin vuonna 1992. Rakenteeltaan ne ovat muutamien kivikertojen ja maan sekaisia matalia latomuksia, jotka on kasattu maahan kaivetun hautauksen päälle. Toinen hautauksista oli tuhoutunut aikaisemmissa ryöstelyissä eikä siitä löydetty varmoja merkkejä vainajasta tai hauta-antimista. Toistakin röykkiötä oli ryöstelty ja siinä oli myös moderni koiran hautaus, joka oli tuhonnut suurimman osan alkuperäisestä hautauksesta. Tästä röykkiöstä löytyi kuitenkin kaksi pronssisolkea, näihin kietoutuneita tekstiilikuituja vainajan villakankaisesta puvusta sekä rautainen nuolenkärki. Röykkiöt ajoittuvat vanhemmalle kansainvaellusajalle vuoden 450 jKr. tietämille. Toinen soljista on germaaninen eläinpääsolki, joka kertoo yhteyksistä eteläiselle Itämerelle.
Röykkiöiden kaivausten ohella Länkimaalta etsittiin myös merkkejä asutuksesta, koska rautakautisten kalmistojen yhteyteen on usein liittynyt myös asuinpaikka. Harjanteen laen koillispuoliselta tasanteelta löytyikin kaksi kuoppaliettä, jotka ajoittuvat kuitenkin radiohiilinäytteiden perusteella röykkiöitä noin 500 vuotta nuoremmiksi viikinkiaikaan. Kuoppaliedet viittaavat pieneen asuinpaikkaan tai pyyntileiriin.
Länkimaa on tärkeä kohde alueen rautakauden tutkimukselle ja paikalla tehdyt kaivaukset olivat myös ensimmäiset nykyisen Kemin kaupungin alueella tehdyt arkeologiset kaivaustutkimukset. Lähistöltä tunnetaan myös muita tutkimattomia röykkiöitä. Länkimaan röykkiöt on ennallistettu alkuperäiseen asuunsa.
