
Kaiti Tornionlaakson myseymhiin on meänkielinen opas Tornionlaakson museon perusnäyttelyyn. Oppaan voi lainata museokäynnille tai ostaa omaksi museokaupasta. Opaskirjan lisäksi teksteistä tehtiin ääni- ja video-opastukset:
Ääniopas
Opastuksen yhteiskesto on noin 1 tunti 20 minuuttia. Kartasta näet aihealueiden sijainnin näyttelysalissa. Opastuksen voi hyvin kuunnella myös muussa, kuin numerojärjestyksessä!

Osio osiolta etenevä opastus löytyy tästä:
Kaiti Tornionlaakson myseymhiin -opastuksen kaikki osat yhdellä kertaa kuulet tästä:
Video-opas

Opastuksen yhteiskesto on noin 1 tunti 20 minuuttia. Kartasta näet aiheiden sijainnin näyttelysalissa. Video-opastus on julkaistu Tornionlaakson museon sivulla Tornio-kanavalla. Videoihin lisätään tekstityksiä vuoden 2025 aikana. Alla linkit kuhunkin videoon:
Mikä kaiti? – meänkielisen oppaan taustasta
Kaiti Tornionlaakson myseymhiin on meänkielinen opas Tornionlaakson museoon. Tornionlaakson museo – Tornedalens museum on Tornion ja Haaparannan yhteinen museo. Museo kertoo Tornionlaakson asukkaiden yhteisistä juurista ja historiasta rajan molemmin puolin. Näyttelyissä käsitellään myös paikallisidentiteettiä, kieltä ja murteita, jotka ovat tärkeitä alueelle.
Meänkieli on tärkeä osa Tornionlaakson kulttuuri-identiteettiä ja historiaa. Kielen juuret ovat Tornionlaakson suomessa, jota Ruotsin ja Suomen alueella puhuttiin ennen rajan tuloa 1809. Ruotsin kansakouluissa alkoi 1890-luvulla ruotsalaistamispolitiikka, eikä kouluissa enää puhuttu tai opetettu suomea. Tästä huolimatta kieli säilyi puhuttuna kielenä Ruotsin Tornionlaaksossa, joka yhä on osin kaksikielinen. Meänkielessä on säilynyt vanhoja ilmauksia, jotka ovat kadonneet nykysuomesta. Lisäksi ruotsin kielen vaikutus on rikastuttanut sitä omaperäisillä ilmauksilla. Meänkieli on Ruotsissa virallisesti tunnustettu vähemmistökieli ja sitä elvytetään ja tuetaan aktiivisesti. Suomessa kielentutkijat ovat määritelleet Tornionlaakson suomen yhdeksi peräpohjalaismurteeksi.
Vuonna 2024 juhlimme museon 10. vuotta yhteisenä museona ja 110. vuotta museona. Juhlavuoden teemana oli Vårt gemensamma museum – Meän museo. Juhlavuoden kunniaksi käänsimme museon perusnäyttelyn tekstit meänkielelle ja julkaisimme ne opaskirjana. Oppaan voi lainata museokäynnille tai ostaa omaksi museokaupasta. Opaskirjan lisäksi teksteistä tehtiin video-opastukset. Ne koottiin yhteen verkkonäyttelyksi, jotta vierailijat voivat kuunnella tekstejä sekä museokäynnillä että etänä.
Käännöstyön tekivät Bertil Isaksson ja Maria Vanhapiha Bergström. Oppaan taiton tekivät Saana Ikonen ja Juho Nevalainen. Tornionlaakson museon Vårt gemensamma museum – Meän museo -juhlavuoden ilmeen on suunnitellut Juho-Antti Mäkitalo. Siinä yhdistyvät Tornion ja Haaparannan kaupunkien värit sekä Tornionlaakson perinnemaalauksen ruusukuvio ja maavärit.
Video-opastuksen meänkieliset tekstit luki Adam Huuva, ja ne äänitettiin Lapin ammattikorkeakoulun XBit Tornio -studiossa. Projekti sai rahoitusta Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja Haaparannan kunnan Vähemmistökielen neuvonpitoryhmältä.
