Tornion vuosikymmenet
Filosofian tohtori, historian tutkija Ilkka Teerijoki kirjoittaa Tornion vuosisataisesta historiasta Lounais-Lappi -lehdessä koko kaupungin juhlavuoden 2021 ajan. Juttusarja alkaa kirjoittajan haastattelulla. 24.2. alkaen lehdessä ilmestyy viikoittain pieni pala Tornion historiaa; yksi juttu kaupungin jokaiselta vuosikymmeneltä 1620-luvulta 2020-luvulle. Kirjoitukset julkaistaan myös kaupungin blogissa lehdessä ilmestymisen jälkeen. Linkit kaikkiin artikkeleihin kootaan tälle sivulle. Pääset lukemaan artikkelit klikkaamalla otsikkoa.
Filosofian tohtori Ilkka Teerijoen haastattelu Lounais-Lapissa 17.2.: https://www.lapinkansa.fi/nakoislehdet/lapinkansa/
Näköislehden lukeminen vaatii kirjautumisen.
1620-luku
Kustaa II Aadolf perusti Tornion, kuten 13 muutakin kaupunkia, perinteiselle pohjoisen kauppapaikalle. Ensin kaupunki tosin perustettiin Seittenkariin.
1630-luku
Tornioon perustettiin valtakunnan pohjoisin alkeiskoulu 1630. Sodista ja muista vaikeuksista huolimatta koulu on toiminut nykypäiviin saakka.
1640-luku
Tornion kaupunki muotoutui käytännön tarpeiden sekä maaston muotojen perusteella huolimatta Ruotsin suurvalta-ajan ihanteista. Osa 1600-luvun kaduista on vieläkin olemassa.
1650-luku
Tornion kaupungin asema vahvistui kuningatar Kristiinan ansiosta vuonna 1652, kun kuningatar lahjoitti kaupungille pelto- ja niittymaita. Lahjoitukset olivat Tornion kehityksen kannalta merkittäviä.
1660-luku
Tornion kaupunki muuttui 1600-luvulla kaupunkimaisemmaksi, kun Tornioon saatiin vakiintunut hallinto. Myös kaupunkikuva muuttui useasti.
1670-luku
1670-luvulla Tornion kaupunkia koittelivat useat luonnonilmiöt ja kaupunki lähes tuhoutui. Kaupunki koostui tulelle aroista puurakennuksista.
1680-luku
Tornion nykyinen kirkko on 1680-luvun lopun peruja. Kirkko on toinen Tornion kirkko ensimmäisen tuhouduttua tulipalossa 1680-luvun alussa.
1690-luku
1690-luvulla Ruotsin kuningas vieraili Torniossa osana valtakunnan kiertomatkaansa. Tapahtumaan valmistauduttiin Torniossa parhaan mukaan.
1700-luku
1700-luvulle tultaessa Ruotsi oli suurvalta, joka joutui sotiin naapurimaiden kanssa. Sotien vaikutukset näkyivät Torniossakin.
1710-luku
Isonvihan aikana 1700-luvun alkupuolella venäjän armeijan joukot tekivät ryöstö- ja hävitysretkiä Tornioon. Lopulta kaupunki poltettiin.
1720-luku
Isovihasta toipuminen kesti Torniossa pitkään. Jälleenrakennusta varten tehtiin myös uusia suunnitelmia, joista osa päätettiin toteuttaa.
1730-luku
Ranskalainen retkikunta tuli Tornionlaaksoon selvittämään maapallon muotoa mittaamlla. Mittaukset aloitettiin Tornion kirkon tornista.
1740-luku
Anders Hellant oli torniolainen monitaitaja, joka oli mm. Maupertuis’n astemittausretkikunnan tulkkina ja luomassa teollisuutta Tornioon.
1750-luku
Hallitsijavierailut olivat Torniossa harvinaisia, mutta 1751 saatiin kaupunkiin kuningas Aadolf Fredrik osana Suomen kierrostaan.
1760-luku
Maankohoaminen hankaloitti Tornion satamatoimintaa Torniossa 1750-luvun jälkeen, ja kaupungin siirtosuunnitelmiin vaikutti myös tulipalo.
1770-luku
Torniolaiset pääsivät vuodesta 1765 kauppamatkoillaan Tukholmaa edemmäs. 1700-luvun lopun matkat ylsivät aina Välimerelle saakka.
1780-luku
Lääkintahuollon taso alkoi hiljalleen parantua 1700-luvulla Torniossa. Ensin kaupunkiin tuli välskäri, sitten kätilö ja lopulta lääkärikin.
1790-luku
Torniosta muodostui 1700-luvun lopulla portti eksoottiseen pohjoiseen. Itse kaupungista ja sen asukkaista myös kirjoitettiin ulkomailla.
1800-luku
1800-luvun alku oli sotaisaa aikaa Euroopassa ja aika jätti jälkensä myös Tornionlaaksoon Venäjän voittaessa Ruotsin Suomen sodassa.
1810-luku
Keisari Aleksanteri I vieraili rajanvedon jälkeen vaikeuksissa olleessa Torniossa ja vierailun myötä torniolaiset saivat apua tilanteeseen.
1820-luku
Rajanvedon seurauksena Torniostakin tuli venäläinen kaupunki, mikä näkyi mm. katukuvassa ja katujen nimissä sekä venäläisinä juhlapäivinä.
1830-luku
Yrityksistä huolimatta kaupankäynti 1800-luvun alkupuoliskolla vaikeutui entisestään ja torniolaisten piti kääntää katseet kohti itää.
1840-luku
Haaparannan kaupunki perustettiin 1842, minkä jälkeen kaupunkien välinen yhteistyö alkoi hiljalleen viritä alun kilpailun jälkeen.
1850-luku
Oolannin sota vaikutti Tornioonkin vihollisjoukkojen rantautuessa kaupunkiin. Sodalla oli kuitenkin Tornion kannalta myönteisiä seurauksia.
1860-luku
Suomen elinkeinoelämä vapautui 1850-luvun jälkeen. Tulevina vuosikymmeninä alkoi teollistuminen Torniossakin höyrysaha- ja panimotoiminnasta.
1870-luku
Kaupungeissa edellytettiin vuoden 1866 jälkeen olevan kansakoulu. Tornion kaiken kansan koulu perustettiin kuitenkin vasta 1874.
1880-luku
Kaupunginlahden mataloitumisen seurauksena myös kaupungin hallinnon painopiste alkoi muuttua 1800-luvun lopussa kohti Suensaaren eteläosaa.
1890-luku
Tornioon saatiin kaupunginvaltuusto vuoden 1890 alusta, kun virkamiehet tulivat valtaan. Naisia kaupunginvaltuustossa ei alkuvuosina ollut.
1900-luku
Rautatie murtaa Tornion kahdeksankuukautisen eristyksen. Uudet liikenneyhteydet mahdollistavat matkustajamäärien moninkertaistumisen.
1910-luku
Tornio maailman porttina maailmansodan melskeissä. Itämeri oli miinoitettu ja kulkukelvoton, ja valtavat posti- ja ihmismassat kulkivat Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta.
1920-luku
”Vesijohto, suurenmoinen työ.” 1925 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa vesijohtoverkon, vaikka kustannukset olivat miljoona markkaa eli nykyrahassa 300 000 euroa. Kyseessä oli kallein kaupungissa koskaan aloitettu rakennustyö.
1930-luku
Hannulan silta yhdistää Tornion mantereeseen ja Tornion liikenneolot paranivat ratkaisevasti 1930-luvulla.
1940-luku
Maailmansodan kurimuksessa. Lapin sodan aikana miltei kaikki Lapin läänin asukkaat evakuoitiin Ruotsin puolelle. Valtava määrä ihmisiä, heidän omaisuuttaan ja karjaa kuljetettiin Tornionjoen yli myös ainoaa maantieyhteyttä Tornion kautta.
1950-luku
Suuret ikäluokat täyttävät oppilaitokset: kansakoulua käyvien torniolaisten määrä kasvoi vuodesta 1944 vuoteen 1957 yli kolminkertaiseksi.
1960-luku
Devalvaatio kääntää rajakaupan suunnan ja ruotsalaiset ryntäävät ostoksille Tornioon. Tornioon perustettiin suuria kauppahalleja, joista ruotsalaiset kävivät ostamassa etenkin lihaa, tekstiilejä ja alkoholia.
1970-luku
Poliittinen metallurgia tuo terästehtaan Tornioon. Outokumpu oy:n suunnitelma perustaa Suomeen uusi jaloterästehdas synnyttää Pohjois-Suomeen hetkessä kaikki perinteiset puoluerajat ylittävän ja kaikkien kansankerrosten kannattaman ”terästehdaspuolueen”.
1980-luku
Kulttuurikaupunki Tornio – museotoimintaa kehitetään ja Aineen taidemuseo ja kaupunginkirjasto saavat uudet hienot tilat Rajakartanosta. Myös musiikkielämä monipuolistuu.
1990-luku
Urheilukaupunki Tornio. Pitkään kiisteltiin siitä, rakennetaanko uimahalli vai jäähalli, sillä molempiin ei katsottu olevan varaa. Uimahalli vei voiton, ja kaupungin historian mittavin rakennushanke, nykyrahassa 10 miljoonaa euroa maksanut halli valmistui 1992.
2000-luku
Naapurikaupunkien yhteistyö syvenee: Tornion ja Haaparannan yhteistyö on ollut monessa suhteessa ainutlaatuista. Valtakunnanrajan ylittävän kaupunkirakenteen mahdollistanut asemakaava hyväksyttiin molemmissa kaupungeissa 2003.
2010-luku
Poikkeuksellisten tapahtumien vuosikymmen. Konfliktit Irakissa, Afganistanissa ja Syyrissa saivat 2010-luvun puolivälissä liikkeelle valtavan pakolaisaallon, joka heijastui Suomeen saakka. Vuosikymmenen lopussa maailmaa kohtasi Koronavirusepidemia.
