Johdanto
Kansanhuonekaluiksi kutsutaan laajojen kansankerrosten käyttämiä huonekaluja ja joita yleensä ei ole tehnyt ammattimainen huonekaluntekijä. Tyylillisesti ne eivät välittömästi seuraa kansainvälisiä virtauksia, vaan alueelliset variaatiot ovat niille ominaisia.
Tornionlaakso on omaleimainen ja yhtenäinen kansankulttuurialue. Seutu on keskiajalta saakka ollut tärkeä kaupankäynnissä.Tämän myötä on saavutettu myös kansantaidetta rikastuttavaa vaurautta. Tämä on nähtävissä Tornionlaakson omaleimaisessa huonekaluperinteessä sekä niiden koristeaiheissa ja maalauskoristelussa.
Huonekalut ovat olleet käyttöesineitä, joilla on tyydytetty myös kauneuden kaipuuta. Veistokoristelu ja koristemaalaus ovat Tornionlaaksossa saaneet paikallisia tyylipiirteitä, jotka 1700-luvulta alkaen ovat kehittyneet rikkaaksi kuvamaailmaksi. Huonekalut maalattiin kirkkain renessanssin värein punaisella, sinisellä ja keltaisella. Kuvioina käytettiin luonnosta löytyviä kasviaiheita, joilla oli myös uskonnollinen merkitys, sekä ornamentteja ja kuvio-ootrausta. Esittävät aiheet, kuten esimerkiksi henkilökuvat ja maljakko-aiheet olivat harvinaisia.
Kansanhuonekalujen tekijät olivat yleensä paikallisia nikkareita eli puuseppiä tai ne tehtiin itse omien taitojen mukaan. Vaativammat mallit teetettiin ammattimaisesti toimivilla puusepillä. Kiertelevät tehdashuonekaluja välittävät kauppiaat saapuivat Tornioon 1920-luvulla, jolloin huonekalujen teko väheni ja siirryttiin vähitellen tehdastekoisiin.
Talonpoikaiskodin kansanhuonekalut 1600 – 1900
1600-luku: Asuinrakennus oli savutupa tai kahdesta huoneesta ja porstuasta koostuva paritupa. Sisustukseen saattoi kuulua kiinteitä tai irrallisia penkkejä, kiinteä sänky, pöytäpenkki ja mahdollisesti irrallinen jakkara.
1700-luku: Huoneet eriytyivät parantuneen lämmitystekniikan myötä. Huonekalujen lukumäärä lisääntyi. Pöytä ja penkki sekä tuolit yleistyivät. Lisäksi arkut ja pienemmät säilytysesineet kuuluivat sisustukseen. Kaapin tai kellon omistaminen oli harvinaisempaa.
1800-luku: Talonpoikaiskotiin kuuluuvat sängyt, pöydät, kaapit ja kehto sekä erilaiset istuimet. Myös piironki ja sohva ovat Tornion seudun talonpoikaismiljöössä tunnettuja.
1900-luku: Huonekalut siirtyivät 1800-1900 luvun vaiheilla seinänvieriltä myös keskilattialle. Vuosisadan alun talonpoikaiskodin sisustus koostui kansanhuonekaluista, joita niitäkin oli niukasti. Istuimien toppaus yleistyi tehdasvalmisteisten sohvien ja tuolien muodossa 1930-luvulta alkaen.
Lähdeluettelo / Litteraturförteckning / Literature:
Fredlund, Jane, 1983. Allmogemöbler.3. tryckningen. Falköping.
Fataburen. 1975. Nordiska museets och Skansens årsbok. Lund.
Hagelstam, Wenzel, 1993. Suuri antiikkikirja. toim. Pirjo Hämäläinen-Forslund. Porvoo.
Heikinmäki, Maija-Liisa, 1981. Suomalaiset häätavat. Keuruu.
Heinonen, Jorma & Vuoristo, Osmo, 1979. Antiikkikirja. Helsinki.
Innes, Jacosta, 1990. Scandinavian Painted Decor. Italy.
Jäntti, Lauri, 1970. Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo.
Kallioniemi, Anni & Kenttämaa, Hannu & Pekkala, Raili & Soini, Maija-Liisa, 1999. Meän ruusu ja mustikkakruunu. Talonpoikaishuonekalujen koristemaalausta Tornionlaaksossa 1700-1800-luvulla. Jyväskylä.
Knutsson, Johan, 1989. Barockmöbler på Skokloster. Stockholm.
von Konow, Jatta, 1996. Keinutuoli. Jyväskylä.
Mäntylä, Sinikka, 1977. Rokokoon koristeaihe länsipohjalaisessa kaappikellossa. Tornionlaakson vk. 1977.
Mäntylä, Sinikka, 1989. Länsipohjalainen kaappikello. Helsinki.
Niiranen, Timo, 1981. Miten ennen asuttiin. Vanhat rakennukset ja sisustukset. Keuruu.
Nokela, Leena, 1991. Sisustustyylit. Keuruu.
Nokela, Leena, 1993. Wanhain tawarain sanakirja. Keuruu.
Nokela, Leena, 1995. Antiikkihuonekalut. Tyyli- ja korjausopas. Keuruu.
Pain, Howard,1978. The Heritage of Country Furniture. A Study in the Survival of Formal and Vernacular Styles from the United States, Britain and Europe found in Upper Canada, 1780-1900. Canada.
Pohjonen, Raul, 1997. Allmogens skatter. Talonpoikien aarteita. 1700-1900. Kokkola.
Rahikainen, Hannu, 1967. Tornionjokilaaksolainen kansanomainen sänky ja sohva. Tornionlaakson vk. 1967.
Salminen-Anttila, Liisa, 1990. Kansanhuonekalujen muoto-oppia. Keski-Suomen museon monistesarja 1/90.
Silvennoinen, Tuija, 1986. Tornionlaakson kansanhuonekalut. Tornionlaakson vk. 1986.
Sammallahti, Leena, 1980. Suomalainen kansanomainen jalaskehto. Vammala.
Suomen kansankulttuurin kartasto I., 1976. Porvoo.
Syrjävaara, Leena, 1963. Kauniit kapioarkkumme. Tornionlaakson vk. 1963.
Talvitie, Ilmari, 1990. Suomen kansankulttuuri. Mänttä. s.184-191.
Tunander, Britt, 1988. Illustrerat antik lexikon. Värnamo.
Vuorela, Toivo, 1979. Kansanperinteen sanakirja. Porvoo.
Vuorela, Toivo, 1975. Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo.
