Videoviikot Aineen tai­de­museos­sa

Videoviikkojen ensimmäinen teos on Joel Karppasen Alhaisolauluja, 2019, (kesto 12 min 1 sek). Teos kuuluu Aineen taidemuseon kokoelmaan. Alhaisolauluja on koettavissa FOKUS-näyttelytilassa 2.10.-13.10.2024.

Teos Alhaisolauluja liittyy Joel Karppasen Aineen taidemuseossa vuonna 2019 pitämään samannimiseen yksityisnäyttelyyn.

Taiteilija kuvaili näyttelyään ja Alhaisolauluja videoteosta vuonna 2019 seuraavasti:

”Jatkan tavallisen ihmisen ja suomalaisen maiseman kuvaamista uudessa teossarjassani Alhaisolauluja.

Runoilija Kössi Kaatran vuonna 1922 julkaistun runokokoelman mukaan nimetty näyttelyni tarkastelee suomalaista työväenliikettä ja punaista Kemiä.

Suomen edelleen vasemmistolaisimman kaupungin kautta avautuu tuore näkökulma poliittiseen historiaamme ja nykyhetkeen. Kaupungin yli 130 vuoden taakse ulottuva teollistumisesta kummunnut punainen perintö vaikuttaa haalistuvan hiljalleen. Muuttoliike, korkea keski-ikä, historiallisen suuri terveydenhuollon ulkoistushanke yksityiselle toimijalle. Kaupungin vasemmistolaisuus on institutionalisoitunutta ja usein myös vilpitöntä, mutta herättää kysymyksen kulissista; haikailusta aikaan, jolloin työn ja pääoman suhde oli vahva.

Kemin veritorstaina 18.8.1949 poliisin ja mielenosoittajien välisessä kahakassa menehtyi kaksi ihmistä, Felix Pietilä ja Anni Kontiokangas.

Seuraava kuolonuhrin vaatinut poliittinen väkivaltaisuus Suomessa tapahtui vuonna 2016, kun Jimi Karttunen menehtyi saamiinsa vammoihin uusnatsin pahoinpideltyä hänet Helsingin asema-aukiolla.

Kuinka mennyt suhteutuu nykyhetkeen ja tulevaan, kun veritorstain tapahtumista tulee pian kuluneeksi 70 vuotta, tulo- ja terveyserot kasvavat ja oikeistoradikalismi nousee ympäri Eurooppaa? Mitä ovat ne kumouslaulut, joita tänä päivänä kirjoitamme ja laulamme?

Näyttely muodostuu valokuvista ja videoteoksesta. Musiikkivideon ja kollaasifilmin elementtejä yhdistävä kokeellinen 12-minuuttinen dokumenttielokuva – näyttelyn nimikkoteos – vie matkalle halki vappukulkueiden ja työoikeustaisteluiden lainaten kuvastoaan mm. Aki Kaurismäen, Sergei Eisensteinin, Mikko Niskasen ja Charlie Chaplinin elokuvista.” (Joel Karppanen, 2019).

Taiteilija Joel Karppanen on syntynyt vuonna 1993 Rovaniemellä. Karppanen työskentelee mm. valokuvauksen, elokuvan ja kirjoittamisen keinoin.

Vuonna 2017 Joel Karppanen palkittiin Jouko Lehtolan säätiön Nuori sankari-palkinnolla. Joel Karppanen on Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellinen johtaja.

FOKUS: VIDEOVIIKOT
Joel Karppanen, Alhaisolauluja
2019, Aineen taidemuseon kokoelma

Lokakuussa videoviikoilla esitellään Illusia Juvanin teos Heavy Load, sarjasta One Man Show vuodelta 2013. Teos kuuluu Aineen taidemuseon kokoelmaan. Teoksen kesto on 03:02 minuuttia.

Heavy Load on humoristinen ja lämmin teos. Teoksessa näyttävin elkein liikehtivä pitkähiuksinen ja tupakkaa imevä hahmo seisoo traktorin ruosteisessa kauhassa ja katsoo suoraan kohti katsojaa. Kuljettaja liikuttaa kauhaa ja siinä seisovaa henkilöä ylös ja alas. Kauha liikkuu niin elegantisti kuin John Deere-traktorilla on mahdollista. Teoksessa yhdistyy sukupuolinormien tarkastelu huumorin keinoin, kotivideoiden pehmeä estetiikka ja riemu.

Illusia Juvani (ent. J.A. Juvani) on Ylitorniolla vuonna 1988 syntynyt taiteilija. Juvani työskentelee mm. videon, valokuvan, äänen ja tekstin parissa.

Illusia Juvani opiskeli kuvallista ilmaisua Torniossa vuosina 2005–2008, Tampereen ammattikorkeakoulussa 2009–2013 ja Kuvataideakatemiassa 2013–2015.

Vuonna 2018 Illusia Juvani valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi ja hänen teoksiaan esiteltiin laajassa yksityisnäyttelyssä Tampereen taidemuseossa. Illusia Juvanin yksityisnäyttely YLITORNIO EXIT esiteltiin vuonna 2020 Aineen taidemuseossa.

FOKUS: VIDEOVIIKOT
Illusia Juvani, Heavy Load
2013, Aineen taidemuseon kokoelma

”Mitä käyttöä meillä on uneksiville äideille?” kysytään Niina Lehtonen Braunin videoteoksessa Nimetön (Uneksivat äidit).
Teos esiteltiin vuonna 2023 Aineen taidemuseossa osana Niina Lehtonen Braunin, Ilona Valkosen ja Mikko Kallion yhteisnäyttelyä Melankolia dioraama ja kollaasin ihmeet.

Video koostuu Lehtonen Braunin akvarelleilla tekemistä kuvista, jotka muuntuvat orgaaniseksi animaatioksi. Teoksen erilaisia naishahmoja esittelevät kuvat ja tekstit käsittelevät mm. äitiyteen liittyviä teemoja. Saako äiti olla haaveileva ja uneksiva, omia unelmiaan kohti elävä olento, kysyy Lehtonen Braun teoksessaan.
Videoteokseen kuuluu myös erillinen Lehtonen Braunin maalausinstallaatio, teoksen video-osuus on kuitenkin myös itsenäinen teoksensa ja esitellään videoviikoilla ilman kokonaisinstallaatiota.

Niina Lehtonen Braun (s. 1975, Helsinki) on Berliinissä työskentelevä monipuolinen taiteilija. Lehtonen Braun valmistui Helsingin Kuvataideakatemista vuonna 2000 ja on siitä lähtien asunut ja työskennellyt Saksassa.
Lehtonen Braun yhdistelee praktiikassaan mm. maalausta, installaatioita, performansseja, tapahtumia ja tekstejä.
Niina Lehtonen Braunin teoksia kuuluu useisiin merkittäviin kokoelmiin mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Aineen taidemuseon, Jyväskylän taidemuseon, Helsingin taidemuseon ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan.

Videoteos Nimetön (Uneksivat äidit) on koettavissa FOKUS-näyttelytilassa
30.10.-10.11.2024.

FOKUS: VIDEOVIIKOT
Niina Lehtonen Braun, Nimetön (Uneksivat äidit)
2023, Aineen taidemuseon kokoelma

Marraskuussa 12.11. – 24.11.2024 videoviikoilla esitellään Karin Keisun ja Josse Thuressonin teos Kuka on nukkuja? (2024). Teos kuuluu Aineen taidemuseon kokoelmaan. Teoksen kesto on 14:45 minuuttia.

Videoteos Kuka on nukkuja? perustuu Selma Lagerlöfin kirjaan ”Peukaloisen retket villihanhien seurassa”, jonka Lagerlöf kirjoitti Ruotsin koulujen maantiedon oppikirjaksi vuosina 1906–1907.

Kirjassa Nils Holgersson matkustaa Ruotsin halki hanhen selässä. Alkuperäisessä kirjassa kuvailu Pohjois-Ruotsista on värittynyt sekä eksotismin että näkymättömäksi tekevän katseen kautta. Tornionlaaksoa ei mainita kirjassa lainkaan. Sen sijaan, Nils Holgersson nukkuu ja uneksii kulkevansa kasvien, eläinten ja etelän auringon kanssa kohtaamaan pohjoisen suurta Kauhistusta.

Keisun ja Thuressonin videoteoksessa tarinan perspektiivi muuttuu. Tarinaa seurataan suuren Kauhistuksen silmin, sen epätoivoisessa auringon saapumisen odotuksessa.

Samalla videoteoksessa nostetaan esille ne Pohjois-Ruotsin tarinat, jotka eivät saaneet alkuperäisessä Lagerlöfin kirjassa ”Peukaloisen retket villihanhien seurassa” sijaa. Keisu & Thuresson yhdistävät ne otteisiin Haytham El Wardanyn kirjasta ”The Book of Sleep” (2021).

Videoteos Kuka on nukkuja? on kuvattu suurimmaksi osaksi Keisun ja Thuressonin tekemällä matkalla Pajalan Folkets Husiin marraskuussa 2023, jossa tornionlaaksolaisten, kveenien ja lantalaisten Totuus- ja sovintokomissio esitti loppuraporttinsa. Videota tehdessään taiteilijat matkustivat junalla, aivan kuten Selma Lagerlöf aikanaan hakiessaan inspiraatiota kirjaansa Nils Holgerssonista ja Ruotsista.

Teoksessa kietoutuvat yhteen tarinat yöstä ja päivästä, pimeydestä ja valosta, unesta ja valveillaolosta, näkymättömyydestä ja näkymisestä. Taustalla ovat suuret kansalliset narratiivit, jotka väistämättä sisällyttävät mukaan toisia ja sulkevat taas toisia ulkopuolelle.

Teos Kuka on nukkuja? valmistui Karin Keisun ja Josse Thuressonin näyttelyyn Jaettu poissaolo Aineen taidemuseoon helmikuussa 2024.

Karin Keisu (1995, Juoksengi, Ruotsi) ja Josse Thuresson (1992, Tukholma) ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2018. Heidän teoksensa yhdistelevät usein liikkuvaa kuvaa, tekstiä, installaatioita, veistoksia ja performanssia.

Keisu ja Thuresson ovat opiskelleet Tukholmassa Konstfack -taidekoulussa sekä Oslossa ja Wienissä. Taiteilijaduo Keisu & Thuresson ovat pitäneet näyttelyitä mm. Aineen taidemuseossa, Kiirunassa Konstmuseet i Norrissa, Österängensin taidehallissa ja olleet osa ryhmänäyttelyitä mm. Young Arctic Artists näyttelyssä Rovaniemellä Galleria Napassa sekä Luleåbiennalessa Luulajan taidehallissa.

FOKUS VIDEOVIIKOT 12.– 24.11.2024
Karin Keisu & Josse Thuresson
Kuka on nukkuja? (2024), hd-video, stereoääni
Aineen taidemuseon kokoelma

Marraskuussa 26.11.–1.12.2024 videoviikkojen teos on Anna-Kaisa Ant-Wuorisen Luopua – vaan ei luovuttaa (2017). Teos kuuluu Aineen taidemuseon kokoelmaan. Teoksen kesto on 02:59 minuuttia.

Videoteos Luopua – vaan ei luovuttaa on melankolinen kuvaus musiikista ja hiiltyneistä muistoista. Teoksessa on kuvattu kädet, jotka soittavat palanutta pianoa. Koskettimet ovat sulaneet ja mustuneet ja ne päästävät erilaisia, merkillisiä ääniä. Teos ei kerro, mitä on tapahtunut, mutta hiiltynyt piano ja sen kumeat äänet saavat aikaan melankolisen tunnelman.

Luopua – vaan ei luovuttaa syntyi Anna-Kaisa Ant-Wuorisen henkilökohtaisesta kokemuksesta: kodin palamisesta. Tulipalo tapahtui keväällä 2016 Veikkolassa ja se tuhosi kaiken. Vuonna 2017 Ant-Wuorinen piti Helsingissä kaksi näyttelyä nimeltä Luopua – vaan ei luovuttaa, jossa keskeisessä osassa oli pianoon liittyvä videoteos. Näyttelyssä nähtiin myös valokuvia palaneesta talosta ja siellä olleista esineistä, jotka olivat tulipalossa muuttaneet muotoaan. Näyttelyn nimi kertoi taiteilijan mukaan sisusta, jonka tulipalo oli saanut hänessä pintaan.

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen (s. 1957) on somerolainen, monipuolinen kuvanveistäjä, jonka tuotantoon kuuluu myös videoteoksia ja valokuvia. Ant-Wuorinen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1983 Teknillisestä korkeakoulusta. Myöhemmin Ant-Wuorinen opiskeli taidetta Taidekoulu Maassa ja valmistui sieltä kuvataiteilijaksi vuonna 1990. 

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on toteuttanut julkisia veistoksia mm. Helsinkiin Kulttuuritalo Sandelsin julkisivulle teräsveistoksen Fuuga vuonna 2008 ja voitti taideteoskilpailun alumiiniveistoksellaan Kirkkonummen Veikkolan koululle vuonna 2005. Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on tehnyt myös ympäristötaidetta.

Videoteos Luopua – vaan ei luovuttaa (2017) kuuluu Aineen taidemuseon kokoelmiin.

FOKUS VIDEOVIIKOT 26.11.–1.12.2024
Anna-Kaisa Ant-Wuorinen
Luopua – vaan ei luovuttaa (2017)
Aineen taidemuseon kokoelma