Uu­ti­sar­kis­to

Tältä sivulta löydät Aineen taidemuseon tuottamaa lisätietoa Aineen taidemuseosta. Aineen taidemuseo – Aines konstmuseums ja/tai tekijän nimi on aina mainittava aineistoa käytettäessä.

Pekka Kauhasen Velj’puolj -veistos jul­kis­tet­tiin Aineen taidemuseon ja Tornion kau­pun­gin­kir­jas­ton Rajakartano-ra­ken­nuk­ses­sa

Rajakartanon sisäänkäynnillä julkistettiin perjantaina 9.12.2022 uusi julkinen teos, Pekka Kauhasen Velj’puolj -veistos vuodelta 2010. Teos on Tornio 400-juhlavuoden hankinta, ja se on osa Aineen taidemuseon kokoelmaa.

Kuva: Jari Hannuniemi

Aineen ku­va­tai­de­sää­tiöl­le merkittävä lahjoitus Ilkka Juhani Takalo-Eskolan taidetta

Taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola (s. 1937) on lahjoittanut teoksiaan Aineen Kuvataidesäätiön kokoelmiin.

Kokonaisuuteen kuuluu 25 teosta, jotka kattavat taiteilijan uran 1960-luvulta 2010-luvulle saakka. Erityinen painotus on suurikokoisissa maalauksissa, jotka on tilattu Takalo-Eskolalta Helsingin Taidehallissa vuonna 2002 esillä ollutta Maaseudun sivistysliiton 50-vuotisjuhlanäyttelyä varten. Takalo-Eskolan tuotantoon kuuluu myös runsaasti omakuvia, joista Aineen kuvataidesäätiön lahjoitukseen sisältyy 80-luvulla maalattu omakuvien sarja. Takalo-Eskolan teokset täydentävät Aineen taidemuseon kokoelmien suomalaisen taiteen tarinaa. Takalo-Eskola on tehnyt uraauurtavaa työtä niin maalaustaiteen, kirjallisuuden, kollaasien kuin käsite- ja performanssitaiteenkin aloilla. Takalo-Eskolan monitaiteisella tuotannolla on vahva vaikutus nykytaiteen kentällä ja hänen pitkä uransa on merkittävä myös kansainvälisesti. Takalo-Eskola on muun muassa toiminut Kuvataideakatemian maalauksen yliopettajana ja rehtorina sekä saanut Ars Fennica -palkinnon elämäntyöstään vuonna 2006.Takalo-Eskola on syntyisin Tornion naapurikunnasta Keminmaalta. Kasvuympäristön maaseudulla ja

luonnolla on ollut merkittävä vaikutus hänen usein omaelämäkerralliseen taiteeseensa. Monissa Takalo-Eskolan teoksissa esiintyy esimerkiksi kaloja, jotka uivat hänen tajuntaansa jo lapsuuden ja nuoruuden kalavesillä Kemijoella.

Lahjoituskokonaisuuteen sisältyy muun muassa teos Aavikon yli (1999), josta Takalo-Eskola kirjoittaa: Leijun hallitusti kalana aavikon yllä, takana aurinko, taivaalla sydänpyrstö. Koen helpon etenemisen hurmion kuin metsälenkillä joskus, kun juoksu kulki. Mielessä visio biosfäärin ykseydestä, kuin kätketyn onnen lämpö. (Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Taidan olla taiteilija, 2017.)

Kuvassa Aineen taidemuseon henkilökunta Virpi Kanniainen, Anu Pasanen, Mikko Saarenpää, Anita Alamaunu, Jari Hannuniemi sekä taiteilija Ilkka Juhani Takalo-Eskola (toinen oikealta). Kanniainen pitelee lahjoituskokonaisuuteen kuuluvaa teosta Kesälaulu (1974).

Virpi Kanniainen on valittu Aineen taidemuseon johtajaksi

Aineen taidemuseon johtokunta on kokouksessaan 9.12. päättänyt, että Aineen taidemuseon uudeksi johtajaksi nimitetään Virpi Kanniainen (TaM).

Kanniainen on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta (Taiteiden tiedekunta, tekstiilimuotoilu) vuonna 2000 ja tehnyt taidehistorian laudaturtutkielman vuonna 2015 aiheenaan pohjois-suomalaisen taidemaalarin Pekka Hermanni Kyrön tuotanto. Tämän lisäksi Kanniainen on täydentänyt tutkintoaan muun muassa taidekasvatuksen, museologian, johtamisen sekä asiakirjahallinnon opinnoilla.

Kanniainen on toiminut vuodesta 2011 Aineen taidemuseon amanuenssina ja viimeisen vuoden ajan viransijaisena museonjohtajana. Erilaisten hankkeiden kautta hän on ollut mukana Aineen taidemuseon toiminnassa vuodesta 2002 lähtien.

Uusi museonjohtaja odottaa, että pääsee jatkamaan museotyön vaikuttavuuden ja taiteen saavutettavuuden kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tämän työn mahdollistaa Aineen taidemuseon laaja ja laadukas suomalaisen taiteen kokoelma sekä aktiivinen taidekasvatustoiminta.

Aineen tai­de­museol­le Vuoden Eri­kois­pal­kin­to 2018!

Aineen taidemuseo on palkittu Museoliiton vuoden 2018 erikoispalkinnolla. Palkinto ojennettiin Museopalkintogaalassa Vaasassa torstaina illalla.

Palkintoraati kuvailee Aineen taidemuseota alueellaan merkittäväksi, museoalaa uudistavaksi toimijaksi. Sen kantaaottava ääni kuuluu museon rajojen ulkopuolellakin ajankohtaisissa keskusteluissa. Museolla ja sen iloisella ja aktiivisella henkilökunnalla on vankka itseluottamus, hyvä henki ja peräänantamaton linja. Toiminnasta huokuu tekemisen meininkiä ja pientä itseironiaa.

Museo on ponnistanut pienistä resursseista huolimatta koko maassa keskustelua herättäväksi museoksi.

– Rohkea profiloituminen sekä yhteiskunnalliset ja poikkitaiteelliset avaukset ovat kasvattaneet museon vaikuttavuutta sen koko huomioiden valtavaksi, palkintoraati tiivistää perustelunsa.

Aineen taidemuseo oli yksi Vuoden museo 2018 -kilpailun kuudesta finalistista. Vuoden museo 2018 -tittelin voitti EMMA – Espoon modernin taiteen museo. Aineen taidemuseon ja EMMA:n lisäksi finaalin etenivät 17 suomalaisen museon joukosta Muumimuseo ja Pelimuseo Tampereelta, Suomen Ilmailumuseo Vantaalta sekä Suomen kansallismuseo Helsingistä.