Etusivu » Blogi » Hankintablogi: Saako hankintajargoni pääsi pyörälle?

Han­kin­tablo­gi: Saako han­kin­ta­jar­go­ni pääsi pyörälle?

Julkisten hankintojen maailma on täynnä erityisiä termejä ja käsitteitä, jotka voivat olla hämmentäviä niille, jotka eivät ole perehtyneet alaan. Tämän blogipostauksen tarkoituksena on tarjota selkeä ja kattava yleiskatsaus keskeiseen sanastoon, joka auttaa ymmärtämään julkisten hankintojen prosessia ja toimintatapoja.

Mitä hankinnan termit ja käsitteet tar­koit­ta­vat? Avaa selite klik­kaa­mal­la sanaa.

Ehdokas

Toimija, joka on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua tarjouskilpailuun ennen varsinaisen tarjouksen jättämistä. Ehdokkaan pätevyys ja kelpoisuus tarkistetaan ennen tarjouspyynnön lähettämistä.

Ennakoitu arvo

Arvo, joka määrää sen, onko hankinta EU-hankinta, kansallinen hankinta vai pienhankinta. Hankintalaki säätelee ennakoidun arvon laskentaa. Tavallisesti hankinnan ennakoituun arvoon lasketaan useamman vuoden hankinnat.

EU-kynnysarvo

Raja-arvo, jonka ylittävät hankinnat on kilpailutettava EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Kynnysarvot ilmoitetaan hankintalaissa ja erityisalojen hankintalaissa. Kynnysarvot vaihtelevat hankinnan tyypin mukaan ja ne päivitetään säännöllisesti.

EU-hankinta

Hankinta, jonka ennakoitu arvo ylittää EU-kynnysarvon. EU-hankinnasta julkaistaan ilmoitus Hilma-ilmoituskanavassa ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL).

Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL)

EU-hankinnoista ilmoitetaan Euroopan unionin virallisen lehden (EUVL) täydennysosassa. Samassa paikassa ilmoitetaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden erityisten palvelujen kansallisista hankinnoista ja kansallisten käyttöoikeussopimusten hankinnoista. Täydennysosan verkkoversion (TED – Tenders Electronic Daily) osoite on https://ted.europa.eu.

Hankintailmoitus

Ilmoitus, jonka hankintayksikkö julkaisee hankinnan kilpailuttamiseksi. Se sisältää tiedot hankinnan kohteesta, tarjousten jättämisen määräajasta ja muista olennaisista ehdoista. Hankintailmoitus on samalla myös tarjouspyyntö, kun käytössä on Cloudia- järjestelmätyökalu.

Hankintalaki

Säätelee julkisten hankintojen periaatteita ja menettelytapoja. Se asettaa puitteet sille, miten hankinnat tulee toteuttaa tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen.

Hankintamenettely

Hankintalain mukainen menettely, joka ohjaa hankintaprosessin kulkua. Käytetyimpiä hankintamenettelyjä ovat avoin ja rajoitettu menettely, neuvottelumenettely ja kilpailullinen neuvottelumenettely, puitejärjestely, dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS) sekä suorahankinta. Menettelyn valinta riippuu hankinnan kohteesta, arvosta ja markkinatilanteesta. Oikean hankintamenettelyn valinnalla voidaan vaikuttaa hankinnan onnistumiseen. Hankintayksikön on hyödynnettävä aina vallitsevat kilpailuolosuhteet.

Hankintapäätös

Päätös, jonka hankintayksikkö tekee tarjousten arvioinnin jälkeen valitsemalla parhaan tarjouksen. Päätös perustuu ennalta määriteltyihin valintaperusteisiin.

Hankintasopimus

Laillisesti sitova sopimus, joka solmitaan hankintayksikön ja kilpailutuksessa valitun toimijan välillä. Se määrittelee hankinnan sisällön ja ehdot, kuten hinnan, toimitusajat ja laatuvaatimukset.

Hankintayksikkö

Toimija, joka on velvollinen noudattamaan hankinnoissaan hankintalakia ja kilpailuttamaan hankinnat. Valtion, hyvinvointialueen, kunnan ja kuntayhtymän viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat hankintayksiköitä. Myös valtion liikelaitokset ja esimerkiksi kunnalliset osakeyhtiöt ovat hankintayksiköitä. Hankintayksiköksi katsotaan myös mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut tukea yli puolet hankinnan arvosta joltakin edellä mainitulta hankintayksiköltä.

Hilma-ilmoituskanava

Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat hankinnoistaan. Hilman osoite on www.hankintailmoitukset.fi.

Julkinen hankinta

Julkinen hankinta viittaa prosessiin, jossa valtion, kuntien tai muiden julkisten organisaatioiden toimijat ostavat tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Tavoitteena on varmistaa, että julkiset varat käytetään tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

Kansallinen hankinta

Hankinta, jonka ennakoitu arvo ylittää hankintalaissa ilmoitetun kansallisen kynnysarvon, mutta alittaa hankintalaissa ilmoitetun EU-kynnysarvon. Kansallisesta hankinnasta julkaistaan ilmoitus Hilma-ilmoituskanavassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, muiden erityisten palvelujen ja kansallisten käyttöoikeussopimusten hankinnasta ilmoitetaan lisäksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL).

Kilpailutus

Prosessi, jossa organisaatio pyytää tarjouksia useilta toimittajilta ja valitsee parhaan tarjouksen. Kilpailutuksen tarkoituksena on varmistaa, että hankinta tehdään taloudellisesti ja laadullisesti parhaan tarjouksen perusteella.

Kilpailutusjärjestelmä

Järjestelmä, jonka avulla hankintayksikkö voi toteuttaa kilpailutuksen sähköisesti ja jossa tarjoaja jättää tarjouksen sähköisesti.

Käyttöoikeussopimus

Vastikkeellinen sopimus, jossa hankintayksikkö siirtää rakennettavan kohteen (käyttöoikeusurakka) tai palvelun käyttöoikeuden sekä toiminnallisen ja taloudellisen riskin yhdelle tai useammalle urakoitsijalle tai palveluntuottajalle. Siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Markkinaoikeus

Erityistuomioistuin, joka käsittelee julkisiin hankintoihin liittyviä valituksia ja riitoja. Kansallisissa ja EU-hankinnoissa tarjoajat voivat valittaa markkinaoikeuteen, jos he kokevat, että hankintaprosessissa on tapahtunut virhe.

Sidosryhmä

Kaikki ne tahot, jotka ovat suoraan tai välillisesti vaikuttaneet tai kiinnostuneita hankintaprosessista. Sidosryhmiin voivat kuulua esimerkiksi toimittajat, kansalaiset, viranomaiset ja poliittiset päättäjät.

Sidosyksikkö

Sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja ei kilpailuteta, mutta tarjouspyyntö, tarjous ja sopimus tehdään, kuten muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintalain mukaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

Tarjoaja

Tarjoaja on toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen julkiseen hankintaan. Tarjoajien tarjouksia arvioidaan hankintayksikön asettamien kriteerien perusteella.

Tarjouspyyntö

Asiakirja, jonka hankintayksikkö lähettää toimittajille pyytääkseen tarjouksia tuotteista, palveluista tai urakasta. Se sisältää yksityiskohtaiset tiedot hankinnan vaatimuksista, arviointikriteereistä ja määräajoista.

Valintaperusteet

Ne kriteerit, joiden perusteella hankintayksikkö valitsee parhaan tarjouksen. Ne voivat sisältää hinnan, laadun, toimitusajan, ympäristövaikutukset ja muut olennaiset tekijät. Valintaperusteet ilmoitetaan tarjouspyynnössä.

Yhteishankinta

Hankinta, jonka toteuttamisesta hankintayksiköt ovat yhdessä sopineet. Yhteishankintaa hyödynnetään erityisesti silloin, kun tuotteita tai palveluita hankitaan paljon, ja hankinta halutaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti.

Yhteenveto

Julkisten hankintojen sanaston ymmärtäminen on avainasemassa, jotta hankintaprosessi sujuu tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Kun tunnet keskeiset termit ja niiden merkitykset, pystyt paremmin navigoimaan hankintamaailmassa ja tekemään informoituja päätöksiä.

Toivomme, että tämä blogiteksti auttaa sinua ymmärtämään julkisten hankintojen peruskäsitteet. Jos sinulla on kysyttävää tai haluat oppia lisää, ota yhteyttä!

Tornion kaupungin hankintapalvelut