Valtuuston työskentely ja kau­pun­ki­stra­te­gian edistyminen saavat hyvät arviot

Valtuustokausi etenee Torniossa suunnitelmien mukaan. Kaupunginvaltuutetut ja viranhaltijat ovat arvioineet kaupunginvaltuuston työskentelyä ja kaupunkistrategian toteutumista valtuustokauden 2021–2025 kääntyessä loppusuoralle. Tulokset ovat parantuneet kauttaaltaan edellisestä valtuustokaudesta ja ne ovat erittäin hyvät myös muihin kuntiin verrattuna.

Valtuustokauden 2021–2025 työskentely ja kaupunkistrategian toimeenpano ovat edenneet Torniossa hyvin.

Valtuustokauden työskentelyä ja kaupunkistrategian mukaisten toimenpiteiden ja kärkihankkeiden etenemistä arvioidaan Torniossa säännöllisesti aina valtuustokauden puolivälin kieppeillä. Kumpikin osa-alue saa luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta loistavia arvioita loppukeväästä tehdyssä kyselyssä.

Arviot ovat parantuneet edelliseen valtuustokauteen verrattuna ja ne ovat kaikki myös parempia kuin vertailukunnissa, joita on yli kaksikymmentä.

– Näin hyvät tulokset innostavat, motivoivat ja luovat hyvää yhteishenkeä, joka kantaa ja jota tarvitaan sitten, kun näkymät ovat joskus heikommat, kehitysjohtaja Sampo Kangastalo pohtii.

Hyvät tulokset ovat merkki siitä, että paljon asioita on tehty viime vuosina oikein.

– Valtuuston toimintakulttuuri, viranhaltijavalmistelu ja yhteistyön toimivuus eri osapuolten välillä saavat kaikki Torniossa huomattavasti parempia arvioita kuin vertailukunnissa. Luottamushenkilöille kuuluu kiitos siitä, että työskentely on helppoa, Kangastalo toteaa.

Selkeä strategia ohjaa toimintaa ja pää­tök­sen­te­koa

Sekä valtuutetut että henkilöstö pitävät kaupunkistrategiaa selkeänä ja johdonmukaisena, tulevaisuuteen suuntautuneena ja todellisista tarpeista nousevana. Kaupunkistrategian katsotaan olevan myös toteuttamiskelpoinen ja auttavan toiminnan ja päätöksenteon suuntaamisessa.

Strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä parhaiten on tulosten mukaan onnistunut elinkeinopolitiikan ja yritysilmapiirin kehittäminen sekä kärkihankkeiden ja sujuvien liikenneyhteyksien edistäminen.

Liikenteen edunvalvontahankkeita voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta.

– Liikenteen infraan liittyvät asiat ovat kehittyneet hyvään suuntaan, sillä olemme saaneet alueelle paljon investointeja ja myönteisiä rahoituspäätöksiä. Asiat lähtivät rullaamaan nopeasti, kun itäraja sulkeutui ja katseet kääntyivät länteen. Sen sijaan liikenneyhteyksien osalta tekemistä on vielä paljon. Esimerkiksi lentoliikenneyhteys on turvattu kevääseen 2026 asti, henkilöjunaliikenteen osalta lopullisia päätöksiä ei vielä ole ja bussiyhteyksissä riittää parannettavaa, Kangastalo kuvailee.

Kär­ki­hank­keet edistävät kun­ta­lais­ten elä­män­laa­tua

Liikenteen edunvalvonnan ja suurinvestointien houkuttelun rinnalla kärkihankkeilla edistetään niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä ja kuntalaisten elämänlaatua. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti niin Pohjan stadionia kuin Kulttuurikartanon ja Kukkolankosken alueita. Myös työ Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin liittymiseksi on käynnissä. 

Tuoreimpia merkittäviä edistysaskelia oli kesäkuussa saapunut päätös isosta Interreg Aurora -tuesta rajat ylittävälle kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena on säilyttää ainutlaatuinen, vuosisatoja vanha lippokalastusperinne ja saada se Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Pohjan stadionilla taas asennetaan parhaillaan tekonurmea.

– Monissa kärkihankkeissa korostuu poikkihallinnollisuus ja toimialojen yhteinen tekeminen, mikä taklaa hyvin siiloutumista, Kangastalo kuvailee.

Ke­hi­tet­tä­vää alue- ja hal­lin­to­ra­jat ylittävässä yh­teis­työs­sä

Väliarvioinnissa ei noussut esiin yhtään osa-aluetta, jolla tulos olisi selkeästi heikko. Arviointiskaalan alimmille sijoille jääneisiin kohtiin kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota.

Valtuustotyöskentelyssä tulee kyselyn tulosten perusteella kehittää jatkossa esimerkiksi yleistä tiedonvaihtoa ja kokousten tehokkuutta.

Kaupunkistrategian osalta parannettavaa on etenkin hallinto- ja aluerajat ylittävässä yhteistyössä, jota ovat koetelleet isot ja haastavat kokonaisuudet, kuten Kielikoulu-yhteistyö, sote-uudistus ja TE-palvelu-uudistus, joka on parhaillaan valmisteltavana viranhaltijoiden ja päättäjien työpöydillä.

Vaikeuskerrointa lisää se, että valtuustokausi kaartaa loppusuoralle taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Torniossa on aloitettu keväällä työ talouden tasapainottamiseksi. Taustalla ovat alijäämäiset talousarvio- ja taloussuunnitelmavuodet 2024–2026. Tasapainotustyössä etsitään niin säästöjä, tuloja kuin tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia tapoja järjestää kaupungin palveluja ja hillitä näin kustannusten kasvua.

Keväällä 2025 edessä ovat alue- ja kuntavaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt valtuustokaudelle 2025–2029.  Silloin alkaa myös uuden kaupunkistrategian valmistelu.

Valtuuston toiminnan ja strategian arviointi

• Vä­liar­vioin­ti to­teu­tet­tiin verk­ko­ky­se­ly­nä huhtikuussa 2024.
• Valtuuston toiminnan arviointiin osal­lis­tui­vat kau­pun­gin­val­tuu­te­tut.
• Strategian arviointiin osal­lis­tui­vat kau­pun­gin­val­tuu­te­tut ja esihenkilöt.
• Vastauksia saatiin 60, vas­tausak­tii­vi­suus oli 52 prosenttia.
• Tuloksia on vertailtu vastaavan kyselyn tuloksiin vuonna 2020 sekä yli 20 kunnan yh­teen­las­ket­tui­hin kes­kiar­voi­hin.
• Val­tuus­to­kau­den ja kau­pun­ki­stra­te­gian ar­vioin­ti­työ to­teu­tet­tiin Uuden sukupolven or­ga­ni­saa­tiot -ver­kos­to­hank­keen (USO7) puitteissa ja työn to­teut­ta­ja­na oli FCG.

Tutustu kau­pun­ki­stra­te­gi­aan

Tornio – maailmanluokan rajakaupunki

Kuva: Kaupunginvaltuusto käsitteli väliarvioinnin tuloksia seminaarissa maanantaina 17. kesäkuuta. Ryhmätehtävässä kehittämiskohteita pohtivat Merja Aalto (vas.), Outi Rämö, Jari Tervahauta, Olavi Stoor ja Liisa Koivisto.