Tornion kaupunki on perustettu vuonna 1621 Suensaareen. Se oli maailman pohjoisin kaupunki 168 vuotta. Kaupungin vanhimpia kulttuurikerroksia ja rakenteita on yhä säilyneenä nykyisen kaupungin alla. Tornion kaupungin vanhan asemakaavan alueella isovihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset on määritetty muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamiksi.
Kulttuurikerroksella tarkoitetaan maassa erottuvia ihmisen toiminnan jälkiä – maakerrostumia, jätteitä, rakenteiden jäännöksiä ja esineitä. Kulttuurikerrokset voivat koostua ihmisen tuottamasta materiaalista tai ne ovat voineet myös muodostua luontaisesta maa-aineksesta, jossa on mukana jälkiä ihmisen toiminnasta.
Kun kaupunkia on rakennettu, paikalle on usein tuotu täyttömaata, jonka päälle on rakennettu uutta. Näin vanhat elämisen jäljet ja rakenteet ovat säilyneet ja peittyneet uusien kerrosten alle. Torniossa on tehty useita arkeologisia kenttätutkimuksia, joissa on löydetty mm. rakennuksien kivijalkoja ja puurakenteita, kellareita sekä katualueisiin liittyviä jäännöksiä.
Tornionlaakson museo teki syksyllä 2024 kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivityksen. Siinä määriteltiin, missä 1600-luvun ja 1700-luvun kulttuurikerrokset ja jäännökset ovat mahdollisesti säilyneet ja missä tuhoutuneet. Inventoinnin päivityksessä Tornion kaupungin muinaisjäännösalueella tontti- ja katualueet kategorisoitiin punaisiin alueisiin, jossa 1600-luvun kerrostumat ovat todennäköisesti hyvin säilyneitä, keltaisiin alueisiin, johon kuuluvat 1600-luvun ja 1700-luvun kaupunkialueen osittain tuhoutuneet osat ja kaupunkialueen reuna-alueet sekä tuhoutuneisiin alueisiin, joilla vanhemmat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti täysin tuhoutuneet.
Edellinen kaupunkiarkeologinen inventointi on vuodelta 2000. Siinä ensimmäistä kertaa määritettiin tonttien alueilla kaupungin vanhojen kerrosten säilyneisyyttä. Päivityksessä käytettiin vuoden 2000 pohjaa. Tonttien ja katujen kulttuurikerrosten säilyneisyyttä arvioitiin arkeologisten tutkimusten, kuten kaivauksien, valvontojen ja koekuopitusten, tulosten perusteella. Päivityksessä otettiin mukaan myös katualueet, joiden alueella kulttuurikerrosten säilyneisyyttä ei ole aiemmin arvioitu.
Kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivitys toimii työkaluna, joka auttaa määrittelyssä millaisia arkeologisia tutkimuksia mahdollisesti tarvitaan maankäytön suunnittelukohteella.
Arkeologiset tutkimukset luovat meille kuvaa eri vuosituhansien kaupunkikuvasta. Esimerkiksi 1600-luvulla Torniossa kaupunkikuva on mahdollisesti ollut avara ja rakennuskanta on sijoittunut tonttien keskiosiin, kun taas 1700-luvulla tontit on rakennettu umpipihoiksi. Esinelöydöt kertovat aikalaistensa elintasosta ja kauppaverkostoista.
