Tornion kaupungin tulos vuodelta 2024 on 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämästä huolimatta tulos on huomattavasti talousarviossa ennakoitua parempi.
Tornion kaupungin tulos vuodelta 2024 on 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaikka tuloksen edessä on miinusmerkki, on se kuitenkin jopa 3,4 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa, jossa tuloksen ennakoitiin painuvan 4,6 miljoonaa euroa pakkaselle.
Toteutunut alijäämä sisältää yhteensä vajaat 900 000 euroa kertaluonteisia myyntisaamisten luottotappioita sekä alkuvuodesta 2025 myytyjen kiinteistöjen arvonalentumisia.
– Talousarvioon nähden parempaa tulosta selittävät sekä ennakoitua suuremmat verotulot että kaupungin menokehityksen hidastuminen, talous- ja rahoitusjohtaja Hanna Hepola toteaa.
Tulokseen vaikuttaa merkittävästi etenkin kaksi miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua suurempi verotulokertymä. Taustalla on kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin tehty päivitys, joka kasvatti Tornion osuutta huomattavasti.
Kaikkiaan kaupungin verotulokertymä oli viime vuonna 51 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa tästä oli noin 39 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa noin seitsemän miljoonaa euroa ja yhteisöveroa noin viisi miljoonaa euroa.
Tornion saamien valtionosuuksien määrä taas oli viime vuonna noin 9,7 miljoonaa euroa, mikä on vajaat 200 000 eroa alle talousarvion ja 5,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.
– Valtionosuuksien lasku selittyy sote-siirtolaskelmien valmistumisella, mikä on johtanut kuntien valtionosuuksien pysyvään vähennykseen, Hepola taustoittaa.
Muutoin tuotot asettuivat lähelle arvioitua.
Vuoden ennakkoasetelmiin nähden myönteiseen tulokseen vaikuttavat merkittävästi myös noin 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät henkilöstökulut ja vajaat 600 000 euroa pienemmät ostot.
Myös erilaisia avustuksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus laski Torniossa viime vuonna hyvän työllisyystilanteen ansiosta 185 000 euroa edellisvuoteen verrattuna.
Lisäksi kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki toteutuivat Torniossa yli 300 000 euroa talousarviossa ennakoitua pienempänä, mikä näkyy päiväkotipaikkojen lisääntymisenä kaupungissa. Myös osa ennakoiduista hankkeista siirtyi eteenpäin, mikä pienensi kaupungin maksamia omarahoitusosuuksia ennakoidusta.
Kaikkiaan kaupungin toimintakulut olivat viime vuonna vajaat 69 miljoonaa euroa, toimintatuotot vajaat 14 miljoonaa euroa ja toimintakate noin -55 miljoonaa euroa.
Tornion kaupungin korko- ja rahoitusmenot kasvoivat edelleen edellisvuodesta ja ylittivät myös talousarvion noin 200 000 eurolla. Tilikauden aikana nostettiin suunnitellusti 10 miljoonan euron suuruinen talousarviolaina. Lainoja lyhennettiin 8,3 miljoonalla eurolla.
Taloutta tasapainotetaan harkiten ja suunnitelmallisesti
Jo talousarviovuotta 2024 valmisteltaessa kävi selväksi, että kaupungin investointitaso ja kasvavat menot ylittävät jatkossa verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaisen kehityksen, ellei taloutta ryhdytä sopeuttamaan.
Kaupunki laatikin viime vuonna talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa organisaation omaa toimintaa ja sopeuttaa palveluverkkoa vastaamaan todellista palvelutarvetta. Euroissa talouden tasapainottamisohjelma tarkoittaa noin 3–6 miljoonan euron säästötavoitetta vuoteen 2027 mennessä.
– Menoja tulee hillitä ja verotus pitää kilpailukykyisenä, mutta samalla palvelut on pyrittävä pitämään laadukkaina. Tämä ei ole helppo yhtälö. Siksi Tornio ei ole lähtenyt rajujen menoleikkausten tielle, vaan säästötoimia tehdään harkiten ja suunnitelmallisesti, kaupunginjohtaja Jukka Kujala kuvailee.
Terve talous yhä enemmän kaupungin omissa käsissä
Tulevat vuodet ovat kuntakentällä haastavia ja talouden tasapainottaminen tärkeää, sillä valtio etsii säästöjä leikkaamalla tuntuvasti myös kuntien rahoitusta.
Valtion viime vuosien merkittävimpiä kuntia koskevia päätöksiä on ollut TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnille vuonna 2025. Valtio kompensoi uudistuksesta kunnille aiheutuvia kuluja, mutta rahoituksen on arvioitu olevan alimitoitettu.
Kuntien talous onkin koko ajan riippuvaisempi yleisestä talouden, työllisyyden ja verotulojen kehityksestä.
– Terveen kuntatalouden ja tulevaisuuden kasvun eväät ovat yhä enenevässä määrin kaupungin omissa käsissä. Tilinpäätöstä 2024 katsoessa on ilo todeta, että Tornion suunta on oikea, Kujala toteaa.
Kuntakokeilusta hyvät eväät TE-palvelu-uudistukseen
Tornio on vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneen Meri-Lapin työllisyysalueen vastuukunta ja oli siksi viime vuonna vetovastuussa uudistuksen alueellisesta valmistelusta. Valmisteluvuosi sujui mallikkaasti ja työllisyysalueen toiminta käynnistyi vuodenvaihteessa suunnitellusti. Nyt työllisyyspalvelujen kehittäminen on kuntien omissa käsissä.
– Tornion työpaikkaomavaraisuus ja työpaikkojen kasvukehitys ovat hyvällä tasolla, ja työttömyysaste on kehittynyt useiden vuosein ajan edulliseen suuntaan. Tämä on tärkeää, sillä uudistuksen jälkeen kunnat vastaavat yhä laajemmin työttömyyden kustannuksista ja niin kunnan kuin työllisyyspalvelujen asiakkaan etu on nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille, Kujala perustelee.
Onnistuneen TE-palvelu-uudistuksen valmistelun taustalla on vuoden 2024 loppuun asti jatkunut Rovaniemen seudun työllisyyden kuntakokeilu, johon Tornio osallistui yhdessä Rovaniemen, Sodankylän ja Kemijärven kanssa. Siinä Tornio pääsi syventymään työvoimaviranomaisen velvoitteisiin jo ennen uudistuksen voimaantuloa.
– Kuntakokeilu oli onnistunut. Työllisyys parani ja esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus laski Torniossa yli 600 000 eurolla sen aikana vuosina 2021–2024, työllisyysjohtaja Samuel Juntunen tiivistää.
Tornion työttömyysaste oli viime vuonna 8,2 %. Nousua edellisvuoteen oli 0,1 %.
Omalta osaltaan hyvää työllisyydenhoitoa siivittää Torniossa viime vuonna aloitettu Ohjaamo-toiminta. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste, josta nuoret saavat moniammatillista tukea ja ohjausta niin työllistymiseen, opiskeluun kuin laajemminkin arjen kiemuroihin liittyvissä asioissa.
Kaupunkistrategiaa toteutettiin suunnitellusti
Myös Tornion kaupunkistrategiaa toteutettiin viime vuonna myötätuulessa.
Esimerkiksi sinnikäs edunvalvontatyö Tornion saavutettavuuden parantamiseksi jatkui, ja iso etappi saavutettiin, kun Laurila-Tornio-Haaparanta-ratayhteyden sähköistämishanke valmistui. Seuraavana tavoitteena on saada käyntiin rajat ylittävä henkilöjunaliikenne vuonna 2026.
Myös kansainvälisesti houkuttelevan yritys- ja investointiympäristön kehittäminen ja varautuminen vihreän siirtymän hankkeisiin jatkui viime vuonna, kun Kromilaaksoon ja Kyläjoelle kaavoitettiin teollisuuden ja kemianteollisuuden tarpeisiin sopivia alueita.
Kaupungin myönteistä työnantajakuvaa ja henkilöstön työhyvinvointia puolestaan rakennettiin panostamalla esimerkiksi Työ edellä, työ jaksamisen tukena -hankkeeseen. Sen tavoitteena oli lisätä henkilöstön työkykyisiä päiviä vahvistamalla työterveysyhteistyötä ja esihenkilöiden osaamista työkyvyn johtamisessa.
Työn tuloksena syntyi uusi työkyvyn aktiivisen tukemisen malli, joka kannustaa työuran eri vaiheisiin ja työntekijän voinnille sopivaan työskentelyyn sairauspoissaolojen sijasta.
– Hankkeen aikana luotiin perustaa kulttuurille, jossa tunnistetaan aiempaa paremmin mahdollisuuksia tukea työntekijää työelämän eri vaiheissa, henkilöstöpäällikkö Elisa Parkkila iloitsee.
Kärkihankkeissa harpottiin eteenpäin, investointeihin seitsemän miljoonaa
Myös kärkihankkeissa otettiin isoja harppauksia eteenpäin. Viime vuonna valmisteltiin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yhteinen hakemus Tornionjoen perinteisen koskikalastuskulttuurin saamiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Valmis hakemus jätettiin 31.3.2025 ja siitä odotetaan päätöstä vuoden 2026 aikana.
Pohjan stadionille asennettiin viime kesänä kansainväliset laatustandardit täyttävä tekonurmi. Karungissa taas tuli rakenteille kokonaan uusi urheilutalo, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 aikana. Investoinnit edistävät kaikenikäisten torniolaisten harrastusmahdollisuuksia huimasti.
Kaikkiaan kaupunki investoi viime vuonna reilulla seitsemällä miljoonalla eurolla. Liikuntapaikkarakentamisen rinnalla etenkin Kivirannan kaupunginosassa tehtiin laajoja katuverkoston parannustöitä. Tärkeä investointi oli myös tulvasuojeluun liittyvä Näränperän padon korotus yhdessä Haaparannan kaupungin kanssa.
Asukasluvun lasku hidastui
Tornion asukasluku oli vuoden 2024 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 20 973 asukasta. Kaupungin väkiluku laski edellisestä vuodesta 42 asukkaalla. Väkiluvun väheneminen hidastui siis merkittävästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin väkiluku laski 212 asukkaalla.
Tornion kaupunginhallitus käsitteli Tornion kaupungin tilinpäätöksen kokouksessaan maanantaina 31.3. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilinpäätös tulee toukokuussa.
Tornion kaupungin vuoden 2024 tilinpäätöksen tunnusluvut
Lisätietoja
Kaupunginjohtaja Jukka Kujala
p. 040 132 0403, jukka.kujala@tornio.fi
Talous- ja rahoitusjohtaja Hanna Hepola
p. 040 773 0393, hanna.hepola@tornio.fi
