Talous pysyy ta­sa­pai­nos­sa mää­rä­tie­toi­sel­la työllä, edessä ta­pah­tu­ma­ri­kas vuosi

Tornio reagoi nopeasti kuntakenttää ravistelevaan rahoituspohjan heikentymiseen ja ryhtyy oikaisemaan alijäämäistä taloutta maltillisella tasapainottamisohjelmalla, joka leikkaa pysyviä kustannuksia noin 290 000 euroa jo ensi vuonna. Näkymä tulevaan on valoisa etenkin vireän elinkeinoelämän ansiosta – vireillä on useita eri vaiheissa olevia isoja ja pieniä hankkeita.

Tornion kaupungin talousarvio vuodelle 2025 on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen ja myös taloussuunnitelmavuodet 2026–2027 ovat miinusmerkkisiä. Vuonna 2026 alijäämää ennustetaan noin 1,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 2 miljoonaa euroa.

– Tuleviin vuosiin on varauduttu maltillisella kulukehityksellä sekä panemalla toimeen kaupunginvaltuuston yksimielisesti päättämiä sopeutustoimia, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) kuvailee.

Kaupunki ryhtyy korjaamaan taloutta tasapainottamisohjelmalla, jonka toimenpiteitä on sisällytetty jo vuoden 2025 talousarvioon. Säästöjä etsitään ensi vuonna esimerkiksi lakkauttamalla kaupunkialueen kutsuohjattu palveluliikenne ja eroperheiden lasten koulukuljetukset kahdesta kodista syyslukukaudesta 2025 alkaen.

Henkilöstökuluissa tavoitellaan 115 000 euron säästöä purkamalla säästövapaita ja kehittämällä niin työn sujuvuutta kuin henkilöstön työhyvinvointia, jotta sairauspoissaolojen määrä vähenisi.

Pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä katsotaan syntyvän etenkin digitalisaatiosta, kuten sähköisten palvelujen kehittämisestä. Digitalisaatioon edistämiseen varataan ensi vuoden talousarviossa noin 100 000 euroa. Sijoituksen katsotaan maksavan itsensä jo lähivuosina takaisin, kun uudet digitaaliset ratkaisut tehostavat kaupungin toimintaa.  

Kaikkiaan kaupungin tavoitteena on sopeuttaa taloutta noin 5,5 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.

Kasvun edel­ly­tyk­set yhä vahvemmin kaupungin omissa käsissä

Verotulojen ennustetaan kasvavan ensi vuonna lähes viidellä miljoonalla eurolla (+10 %) vuoden 2024 talousarvioon nähden. Kaikkiaan kaupungin verokertymä on arviolta 53,9 miljoonaa euroa.

Myös Tornion saama valtionosuus kasvaa vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 1,5 miljoonalla eurolla. Valtionosuutta kasvattaa muun muassa TE-uudistus, mutta vastaavasti sitä pienentää muun muassa soteuudistuksen siirtolaskelmiin liittyvien lisäysten päättyminen.

Terveen kuntatalouden ja kasvun edellytykset ovat julkisen rahoituspohjan heiketessä yhä vahvemmin kaupungin omissa käsissä.

– Kaupungin suurin tulonlähde on ansiotuloverotus, joka riippuu yritysten menestyksestä ja työllistämisestä. Meidän on tehtävä entistä määrätietoisemmin työtä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi ja kasvun esteiden poistamiseksi, kaupunginjohtaja Jukka Kujala toteaa.

Elinkeinoelämän näkymät Torniossa ovat myönteiset. Ensi vuonna valmistuvassa, päivitetyssä yleiskaavassa varaudutaan energiaintensiivisen teollisuuden vahvistumiseen Torniossa.

– Tornio kiinnostaa suuria teollisuus- ja energiainvestoreja sijainnin, sähköinfran ja teollisen ekosysteemin ansiosta. Torniossa on saatu jo hyviä sijoittumisuutisia, jotka tulee nyt nopeasti saattaa toteutukseen, Kujala sanoo.

Tornio on pikkuhiljaa pääsemässä mukaan myös Lapin matkailun imuun. Tammi-heinäkuussa 2024 Tornion yöpymisten kasvu oli 13,9 %, kun se koko maassa oli ainoastaan 0,3 % ja Lapissa 1,4 %.

Hyvää enteilevät myös Torniossa vireillä olevat, mittavat liikenneinvestoinnit, jotka parantavat rajakaupungin saavutettavuutta. Esimerkiksi Laurila-Tornio-Haaparanta-rataosuuden sähköistäminen valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä ja tämän jälkeen tavoitteena on saada radalle valtion rahoittamaa henkilöjunaliikennettä.

Meri-Lapin työl­li­syy­sa­lu­een toiminta käynnistyy, työl­li­syys­pal­ve­lut siirtyvät kuntiin

Yksi ensi vuoden keskeisistä tehtävistä Torniossa on Meri-Lapin työllisyysalueen toiminnan sujuva käynnistäminen. Niin työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu kuin TE-toimistojen henkilökunta siirtyvät valtiolta kuntiin vuodenvaihteessa.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta tuomalla palvelut lähemmäksi asiakasta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja, ja uudistuksen katsotaankin näin lisäävän myös alueiden elinvoimaa.

Vuodenvaihteesta alkaen Meri-Lapin työllisyyspalvelut palvelee asiakkaita Rajalla På Gränsen -kauppakeskuksen yhteyteen avattavassa toimipisteessä.

Meri-Lapin työllisyysalueen toiminnan käynnistämisen ja digitalisaation rinnalla keskushallintopalvelujen vuotta tahdittavat kunta- ja aluevaalit sekä Tornion kaupunkistrategian päivittäminen yhdessä kesäkuussa aloittavan uuden kaupunginvaltuuston kanssa.

Kult­tuu­ri­hank­keet etenevät, kou­lu­maa­il­mas­sa keskiössä op­pi­las­huol­lon ke­hit­tä­mi­nen

Sivistyspalvelujen toimialalla jatketaan Rantakadun alueen kehittämistä, valmistellaan hakemusta Tornionjoen koskikalastusperinteen saamiseksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, laaditaan Tornion kaupungin ensimmäinen kulttuuriohjelma, työstetään Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintasuunnitelmaa sekä valmistaudutaan Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen, johon Tornio osallistuu kumppanikuntana.

Lisäksi toimialalla jatketaan opiskeluhuollon kehittämistä, jotta se vastaisi yhä voimakkaasti kasvavaan yksilöllisen tuen tarpeeseen. Samalla valmistaudutaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaan oppimisen tuen uudistukseen, jonka tavoitteena on turvata kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille riittävä tuki. Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään valtakunnallisesti ja samalla varmistetaan resurssit niiden toteuttamiseen.

Kouluverkkoon tulee yksi muutos, kun Kaakamon ja Karungin kouluissa aletaan asteittain siirtyä yhdysluokkaopetukseen luokkakokosuosituksia noudattaen.

Karungin urheilutalo valmistuu, uuden päiväkodin ra­ken­ta­mi­nen käynnistyy

Teknisissä palveluissa jatkuu kaupungin maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan päivittäminen. Yleiskaavan rinnalla jatketaan teollisuuden ja kemianteollisuuden tarpeisiin sopivien alueiden kaavoittamista Kromilaaksossa, Kyläjoella ja Outokummun tehdasalueen läheisyydessä. Myös Tornion kaupungin ilmasto-ohjelma valmistuu ensi vuonna.

Merkittävimpiä investointeja on ensi vuonna valmistuva Karungin urheilutalo, jonka rakennustöiden loppuun saattamiselle on talousarviossa 560 000 euron varaus. Kivirannalle sijoittuvan uuden päiväkodin suunnitteluun ja töiden aloittamiseen varataan ensi vuonna 550 000 euroa. Vuonna 2026 valmistuvan päiväkodin rakentamiskustannukset ovat kaikkiaan noin 3,6 miljoonaa euroa.

Myös pienempiä investointeja on luvassa useita. Näistä mainittakoon esimerkiksi Pohjan stadionin kupeeseen sijoittuva uusi ulkokuntosali, uimahalliin uudet liukumäen portaat ja Karungin kuntoradan kunnostus ja valaistuksen uusiminen. Kaikkiaan investointeihin käytetään ensi vuonna noin 8,3 miljoonaa euroa.

Ta­lous­ar­vion ja -suunnitelma 2025–2027, avainluvut

Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota ja -suunnitelmaa 2025–2027 maanantaina 9. joulukuuta klo 13 alkaen. Kokousta voi seurata suorana Tornio-kanavalla.

Lue lisää

• Tornion kaupungin talousarvio ja -suunnitelma 2025-2027 (esitys kau­pun­gin­val­tuus­tol­le)