Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä.
Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan, ja reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin.
– Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Asiakkaille pyritään turvaamaan mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheen palvelut
Uudistus on historiallisen laaja.
– Näin mittavaan uudistukseen liittyy siirtymävaiheessa myös palvelujen sujuvaa jatkuvuutta hetkellisesti uhkaavia haasteita. Alkumetreillä erilaiset häiriöt, käyttökatkokset ja viivästykset palvelussa ovat mahdollisia, toteaa Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
Kunnat käyttävät keskitetyn, valtion hallinnoiman asiakastietojärjestelmän lisäksi omia järjestelmiään esimerkiksi avustusten maksamisessa ja muutostenhaussa. Valmistelun aikana kuntien onkin pitänyt rakentaa uusia rajapintoja ja varmistua yhteensopivuudesta tiedonhallinnan, arkistoinnin, käyttäjähallinnan sekä asiakkuuksien siirron onnistumiseksi niin kunnan sisällä kuin kuntien ja työllisyysalueiden että kuntien ja valtion välillä. TE-uudistus on siten myös mittava digiuudistus.
– Käytännössä siirtyminen uuteen malliin niin tietojärjestelmien, asiakassiirtojen kuin käyttöoikeuksienkin osalta tapahtuu yhden yön aikana, kiteyttää Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilona Koto.
– Mikäli asiakkaiden tietojen siirtymisessä valtiolta kunnille tai tietojärjestelmien käyttöönotossa ilmenee ongelmia, voi tämä näkyä asiakkaille esimerkiksi maksatusten viivästymisenä tai asiakaspalvelun ruuhkautumisena, Koto tarkentaa.
Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa saman katon alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
– Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla, kiteyttää Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.
Miten työ tai sen tekijät jatkossa kohtaavat?
Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden järjestämisestä hallinnollisesti.
Meri-Lapin työllisyysalueen muodostavat Tornion rinnalla Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta. Uudistuksessa työnhakijoiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu. Heidän asiointikanavansa säilyvät ennallaan ja sähköisenä asiointipaikkana toimii sekä henkilö- että yritysasiakkaiden osalta jatkossakin Työmarkkinatori. Työllisyyspalvelut ottaa tarvittaessa yhteyttä asiakkaisiin henkilökohtaisesti.
Lähde: kuntaliitto.fi
