Tornionlaakson museon henkilökunnan työ tuotti museolle jälleen ennätyksellisen vuoden, sillä museon kävijämäärät ohittivat vuoden 2023 ennätyslukemat. Vuonna 2024 museossa kävi paikan päällä lähes 11 000 kävijää ja lisäksi talon seinien ulkopuolella museo tavoitti jopa 1888 henkeä.
”Museoiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on ollut viime aikoina paljon keskustelua. Koen, että museomme on näkyvä ja saavutettava asiantuntija toiminta-alueellaan Tornionlaaksossa. Meidät tunnetaan ja meidän puoleemme osataan kääntyä erilaisissa historiaan ja kulttuuriin liittyvissä asioissa.” kertoo museonjohtaja Titta Kallio-Seppä. ”Olemme saaneet kannustavaa palautetta museon toiminnasta sekä apurahoja ja avustuksia erilaisiin kulttuuriperintöä vaaliviin hankkeisiin. Museo on tavoittanut ihmisiä entistä enemmän myös museon ulkopuolella luentostriimien kautta ja museon työntekijöiden jalkautumisena alueen kuntiin.”
Juhlavuoden huumaa ja rajanylistä museotyötä
Vuosi 2024 käynnistyi museon 110/10-juhlavuoden julkistamisella, sillä Tornion museotoiminta täytti 110 vuotta ja Tornionlaakson museon rooli Tornion ja Haaparannan yhteisenä museona 10 vuotta. Juhlavuotta varten toteutettiin oma graafinen ilme ja vuosi sai teemakseen nimen ”Vårt gemensamma museum – Meän museo”. Vuoden aikana museon on panostanut Haaparantaan, Tornionlaakson rajanyliseen yhteiseen historiaan sekä meänkieleen. Ja totta kai kaiken tämän juhlistamiseen esimerkiksi kesäkuussa järjestettyjen syntymäpäiväjuhlien muodossa tai loppuvuodesta museolla järjestetyillä Ruotsin ja Suomen arkeologien Arkeologipäivillä.
Meänkielen roolia tärkeänä osana tornionlaaksolaisuutta on myös nostettu esiin museon toiminnassa. Meänkieli ja tornionlaaksolainen identiteetti on ollut vahvasti näkyvillä vuoden vaihtuvissa näyttelyissä: Naisen ääni, Ett enda brev från mor – Yks ainua preivi mammalta ja Porträttiä, kielielämänkertoja ja ääniä Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Yksi vuoden yllätysnäyttelyitä oli kevään Kansallismuseo saapuu kylään -näyttelyvierailu, kun Kansallismuseo toi tunnetuimpia aarteitaan, kuten alatorniolaisen Eetu Iston maalaaman Hyökkäys-teoksen, Tornionlaakson museoon näytille.
Näyttelyiden lisäksi meänkieltä juhlistettiin syyskuussa Meänkieli ja museot – minuriteetit enämpi framile museoissa -seminaarissa ja vuoden aikana museo on kääntänyt perusnäyttelyn tekstit meänkielelle. Käännöksistä on koottu meänkielinen Kaiti Tornionlaakson myseymhiin -opaskirja, jota voi lainata näyttelykierroksen ajaksi ja ostaa museokaupasta. Kirja on lähetetty painoon ja odotamme saavamme sen alkuvuodesta. Adam Huuva on lukenut kirjan tekstit äänitiedostoiksi, jotka tulevat kaikkien kuunneltavaksi museon verkkosivuille tammikuussa 2025.
Kokoelmatoimintaa maasta maahan
Yleisesti kokoelmiin on saatu tänäkin vuonna paljon hienoja esineitä, kuvia ja arkistomateriaalia koskien esimerkiksi Tervolan Koivun asemaravintolaa sekä Ylitornion ja Muonion alueilta matkailuun liittyvää materiaalia. Yhtenä isona lahjoituksena museo sai torniolaisen Matti Pajusen elämäntyötä paikallisen urheilun ja erityisesti jääpallon saralla kuvaavaa materiaalia. Kotiseutuarkistoon saaduista uusista arkistokokoelmista voisi mainita Tanssii tätien kanssa ry.
Haaparannan ja Tornion kaupungit tekivät vuoden alussa sopimuksen Haaparannan kaupungin omistaman valokuvakokoelman siirtämisestä Tornionlaakson museon hoitoon. Negatiiveista ja valokuvavedoksista koostuva kokoelma sisältää Haaparannalla toimineiden valokuvaaja Mia Greenin ja valokuvastudio Roll-foton materiaalia. Materiaalin läpikäynti ja järjesteleminen alkoi kesällä ja jatkuu vielä vuonna 2025.
Tornionlaakson museon kokoelmiin pääsee nyt tutustumaan Finnassa. Museo on lisännyt hakupalveluun noin 200 digitoidun aineiston tiedot sisältäen sekä esineitä että valokuvia, pääsääntöisesti museon perusnäyttelyssä esillä olevia. Julkaistut aineistot tarjoavat katsauksen Tornionlaakson kulttuuriperintöön. Tulevaisuudessa museo on tuo lisää aineistoja Finnaan osana museon kokoelmatyötä.
Alueen metsänkäyttö- ja maankäytön hankkeet tuottivat runsaasti lausuntoja
Alueellisessa vastuumuseotyössä vuosi kului kokoelma-, rakennusten korjaus- ja museopalveluteemojen parissa. Yhdessä muiden Lapin aluevastuumuseoiden kanssa jatkettiin LaMu-kahvien, eli Lapin museoiden etäkahvitilaisuuksien järjestämistä, aiheina tänä vuonna olivat mm. museoiden ötökkätuholaiset, kulttuurimaisemat, sekä myynti ja markkinointi.
Tornionlaakson muinaisjäännöskohteiden esiin nostamista jatkettiin tänä vuonna Vojakkalassa, jossa Elsanvainion muistomerkille tehtiin infotaulu Suomen sodasta yhdessä Tornion kotiseutuseuran ja Vojakkalan nuorisoseuran sekä kyläseuran kanssa. Kyltin julkistustilaisuus oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Tornionlaakson museon kiertonäyttelyistä Naisen ääni – Kvinnans röst -näyttely vieraili vuoden aikana Tervolassa, jossa aluetutkija ja arkeologi osallistuivat kesäkaudella myös kotiseutumuseon keskiviikkojen teemailtoihin. Aluetutkija ja korjausrakentamisen asiantuntija osallistuivat Aavasaksalla Keisarinmajan historiaa ja kunnostustöitä esittelevään yleisötilaisuuteen ja koko alueellinen tiimi pääsi tänä vuonna Tornio-päiville ja MuonioFästeille juttelemaan alueellisista museo- ja kulttuuriympäristöpalveluista.
Kulttuuriympäristön viranomaistehtävän osalta vuotta ovat leimanneet Tornionlaaksossa ja erityisesti alueemme eteläosan kunnissa vireillä olevat lukuisat suuret maankäytön hankkeet. Lausuntoja erilaisista maankäyttö- ja lupa-asioista sekä kaavoista on annettu noin 180 ja metsänkäyttöilmoituksista reilut 190. Lisäksi museo on osallistunut noin 40 viranomaisneuvotteluun ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta on tehty noin 15 katselmuskäyntiä.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tärkeänä nousee esiin museon toimesta toteutettu Tornion kaupunkiarkeologisen inventoinnin päivitys. Lisäksi viranomaistyönä alueelta on tarkastettu 50 kiinteää muinaisjäännöstä tai muuta kulttuuriperintökohdetta.
Lippous matkalla Unescoon
Tornion ja Haaparannan yhteinen kulttuuriperintökoordinaattori aloitti tammikuussa 2024 tehtävässään aineettoman kulttuuriperinnön sekä maailmanperinnön parissa, keskittyen erityisesti Suomen ja Ruotsin yhteisen Unesco-hakemuksen laatimiseen Tornionjoen lippokalastuskulttuurista. Päätös luetteloon nimittämisestä saadaan joulukuussa 2026. Hakemukseen liittyvä videodokumentti, jonka tuottaa Brightnest, saa ensi-iltansa keväällä 2025, ja julkaistaan pysyvästi mm. Unescon sekä Tornionlaakson museon verkkosivuilla. Unesco-hakuprosessista avataan näyttely kesäkuussa 2025 Tornionlaakson museossa. Hakuprosessia ja lippokalastusasioita voi seurata myös Lippokirjeestä (uutiskirje), joka lanseerattiin kuluneen vuoden aikana.
Interreg Aurora -rahoituksella museoon palkattiin myös määräaikainen projektipäällikkö Torne Valley Dipnet Culture (TVDC) hankkeeseen, joka kestää helmikuulle 2027. Hanke tukee lippokalastuksen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja edistämistä. Hankkeessa luodaan kestävä suojelustrategia, lisätään perinteen tunnettuutta, dokumentoidaan koskikenttien alueiden historiaa ja maisemaa sekä laaditaan suunnitelmat alueiden restauroinnille ja suojelulle. Myös Tornion 5. luokat ja Ylitornion 5.–6. luokat pääsivät tutustumaan lippokalastukseen Kukkolankoskella Tornionlaakson msueon, Aineen taidemuseon ja ProSiika ry:n yhteisen Kläpit lipolle -hankkeen kautta. Hankkeen on rahoittanut Outokaira tuottamhan ry EU:n Leader rahoituksena. Ensi vuonna koskelle pääsevät Tornion seuraavat 5. luokat ja Pellon 5.–6. luokat.
