Lainattavat näyttelyt
Tornionlaakson museo lainaaa näyttelyitä esimerkiksi muihin museoihin tai kirjastoihin.
Naisen ääni – Kvinnans röst
Yhteistyössä Naisliiton Tornion yhdistyksen ja Ammattiopisto Lappian kanssa tuotettu Naisen ääni – Kvinnans röst- näyttely nostaa esille alueemme naisten pienoiselämäkertoja. Elämänkerrat on poimittu Suomalaisen Naisliiton Naisten Ääni -hankkeessa luodulta saman nimiseltä nettisivustolta. Näyttely nostaa henkilökuvien kautta esille alueemme naisten vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Mukaan on valittu naisia kaikista alueemme kunnista.
Naisten pienoiselämänkerrat on painettu kankaille, jotka voidaan ripustaa esille monenlaisiin tiloihin, ja näyttelyä saa mielellään täydentää esim. paikallismuseon kokoelmista, kirjastosta tai kotiseutukokoelmasta löytyvällä aineistolla. Kaikkia elämänkertoja ei ole pakko ottaa esille ripustettavaksi, osan voi näyttää vaikka tv- tai tietokoneruudulla tai projektorilla, mikäli näyttelytilassa on sellainen mahdollisuus. Pinkit kankaat ovat ruotsinkielisiä ja siniset suomenkielisiä (kaikista naisista on painettu kankaat molemmilla kielillä).
Näyttely on osa Tornionlaakson museon alueellisia museopalveluita ja sen lainaaminen on maksutonta toimialueemme kunnille ja yhdistyksille.
Snöhvit, Punakorva, Fjellblom – Pohjoisten tunturikarjojen historia, nykypäivä ja tulevaisuus
Karjan ja ihmisen pitkää yhteistä taivalta Pohjolassa tarkastellaan pohjoisten alkuperäiskarjarotujen historian käännekohtien, nykytilanteen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista. Näyttely on tuotettu NordGenin johtaman monitieteisen 3MC – Pohjoiset tunturikarjat Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeen ja Tornionlaakson museon yhteistyönä. Näyttelyn suunnittelusta vastasi 3MC-hankkeen historiantutkija FT Hilja Solala. Näyttely oli esillä Tornionlaakson museossa 8.4.-21.8.2022, minkä jälkeen siitä muodostettiin 2 lainattavaa kiertonäyttelyä (kieliversiot suomi-ruotsi ja englanti-ruotsi).
Näyttelyssä on kolmen temaattista osiota: eilen, tänään ja huomenna. Kävijä kulkee näyttelytilassa karjan mukana nykypäivästä menneisyyden kautta tulevaan. Näyttelyssä nostetaan esiin esimerkiksi lapinlehmien evakuointi Ruotsiin Lapin sodan tieltä, mikä oli merkittävä pelastustoimi rodun säilymisen kannalta. Pohjoisten tunturikarjojen nykyistä tilannetta kuvaa, että vielä 1900-luvun alkupuoliskolla Ruotsin pohjoisosissa eli satojatuhansia yksilöitä ruotsalaista tunturikarjaa ja Suomen pohjoisosissa kymmeniätuhansia lapinlehmiä. Nyt näiden suojeltujen ja harvinaisten rotujen edustajien yhteismäärä lasketaan enää tuhansissa. Sama kehityssuunta kosketti norjalaista trönderkarjaa.
Pienimmät museokävijät saavat näyttelyssä silittää Lystiä, puista lapinlehmän vasikkaa. Kävijä pääsee myös tutustumaan pohjoisista tunturikarjoista kertovaan mobiilipeliin. Saisitko oman karjasi kukoistamaan vuosisatojen vaihtuessa ja tunturikarjat säilymään tulevaisuuteen?
Lataa tästä tarkemmat esitteet näyttelystä:
ESITE Snöhvit Punakorva Fjellblom_Kiertonäyttely
Snöhvit Punakorva Fjellblom_utställning_swe_eng
Rajalla – På gränsen -valokuvanäyttely
Suomi 100 -valokuvanäyttely Suomen itsenäisyyden ajan käännekohdista Haaparannan ja Tornion raja-alueella. Valokuviin on liitetty yksityishenkilöiden muistelmia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä.
Tornio ja Haaparanta – 1. maailmansodan solmukohtia
Valokuvanäyttely 1. maailmansodan vaikutuksista Ruotsin ja Venäjän rajalla. Sodan alettua kaikki kuljetusliikenne Venäjän ja Euroopan välillä keskittyi Venäjän ainoalle rauhalliselle rajalle: autonomisen Suomen ja puolueettoman Ruotsin välille Tornionjokilaaksoon.
Karungin, Tornion ja Haaparannan kautta kulki ennennäkemätön määrä postia ja transitokuljetuksia sekä kiinnostavia arvohenkilöitä, kuten leskikeisarinna Maria Fjodorovna. Kymmenien tuhansien pakolaisten ja sotainvalidien kuljetukset rajan yli ravisuttivat paikallisten arkea ja maailmankuvaa. Kuvien lisäksi näyttelyyn kuuluu näyttelytekstejä.
