Tornion kaupungin tulos vuodelta 2023 on 8,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvää tulosta selittävät etenkin sote-uudistukseen liittyvät kertaluonteiset verotulojen tilitykset. Vaikka taloudellinen puskuri on hyvä, taloutta on tasapainotettava tulevina vuosina.
Tornion kaupungin tulos vuodelta 2023 on 8,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on viisi miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitiin.
Suurta ylijäämää selittävät etenkin 2,9 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat verotulot. Kyse on kertaluonteisista ”verohännistä”, jotka ovat käytännössä aiemmilta vuosilta kertyneitä, mutta vasta nyt tilitettyjä kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Verohännät juontavat hyvinvointialueuudistuksesta.
Kunnallisveroa kaupungille kertyi viime vuonna kaikkiaan 41,2 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 7,2 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 3,3 miljoonaa euroa.
Toimintatuottoja kertyi noin 1,1 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia noin 700 000 euroa yli talousarvion. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös noin 800 000 euroa arvioitua pienemmät toimintamenot.
Kautta kuntakentän heikentyvä talous pakottaa sopeuttamaan
Hyvän tuloksen ansiosta taseeseen kertyy nyt yhteensä 22 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Se toimii puskurina tuleville vuosille, joita on vaikea ennustaa.
Taloudellisesta puskurista huolimatta Torniossa onkin parhaillaan käynnissä työ talouden tasapainottamiseksi, sillä jo talousarvio- ja suunnitelmavuosien 2024–2026 ennakoidaan olevan alijäämäisiä.
Isossa kuvassa talouden tasapainottamisen tarve juontaa haastavasta taloudellisesta tilanteesta kautta kuntakentän. Kulut ovat kasvaneet, mutta tulot vähentyneet. Esimerkiksi Tornion saama valtionosuus laskee lähivuosina huomattavasti ja käyttötalous on tärkeää saada kestävälle pohjalle.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen tunnusluvut
Vihreät investoinnit saavat vauhtia kaavoituksesta
Haastavaa tilannetta kuntakentällä tasapainottaa Tornion eduksi muuttunut toimintaympäristö. Etenkin elinkeinoelämän näkymät ovat Torniossa vihreän siirtymän ansiosta valoisat. Kaupunki antaa vauhtia yritysten kasvulle ja sijoittumiselle Tornioon esimerkiksi kaavoituksella ja tehokkailla elinkeinopalveluilla.
– Tornion maantieteellinen asema, nykyinen teollisuus, uudet energialähteet ja näiden innovatiivinen yhdistäminen ovat tuomassa Tornioon investointeja, jotka liittyvät muun muassa tuuli-, aurinko- ja vetyteollisuuden ja niiden johdannaisten jalostamiseen sekä teollisuuden tavoitteisiin pienentää tai kokonaan päästä eroon hiilidioksidipäästöistään, kaupunginjohtaja Jukka Kujala summaa.
Yksi kaupunkistrategian kärkihankkeista on juuri suurinvestointien houkutteleminen Tornioon, ja valmistelussa olevat vihreän siirtymän investoinnit ovat merkki Tornion onnistumisesta tässä työssä.
– Merkittävä investointisuunnitelma kuultiin, kun Outokumpu kertoi selvittävänsä mahdollisuuksia vähentää ruostumattoman terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä pienydinvoiman avulla, Kujala kertoo esimerkin.
Myös pk-sektori on Torniossa hyvässä vireessä. Uusia yrityksiä perustettiin Torniossa viime vuonna yli sata jo seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Määrä on 46 prosenttia koko Meri-Lapin alueella perustetuista yrityksistä.
Kärkihankkeet etenivät myötätuulessa
Myös muut kaupunkistrategiassa määritellyt kärkihankkeet etenivät viime vuonna suunnitellusti. Tornio on esimerkiksi aloittanut työn ansaitakseen Unicefin ”Lapsiystävällinen kunta” -tunnustuksen.
Myös Kukkolankosken alueen kestävä kehittäminen ottaa lupaavia askelia eteenpäin. Viime vuonna varmistui, että perinteinen lippokalastuskulttuuri etenee ehdokkaaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Rantakadun ympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi kulttuuri- ja tapahtuma-alueeksi on hankehakuvaiheessa, ja Pohjan stadionin kehittämiselle ympärivuotiseksi liikuntapaikaksi on laadittu suunnitelma ja kustannusarvio.
Myös liikenteen edunvalvontahankkeet ovat olleet myötätuulessa. Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuuden sähköistäminen eteni viime vuonna rakentamisvaiheeseen ja myös neuvottelut kansainvälisen henkilöjunaliikenteen aloittamisesta pääsivät vauhtiin. Radan sähköistämisen on määrä valmistua joulukuussa 2024, jonka jälkeen tavoitteena on käynnistää henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä.
Lentoliikenne Helsingin ja Kemi-Tornion välillä puolestaan kilpailutettiin viime vuonna, ja lennot jatkuvat nyt suorina kevääseen 2026 asti valtion rahoittamana. Suora yhteys parantaa Tornion ja koko Meri-Lapin saavutettavuutta.
Tornio sai harteilleen Meri-Lapin työllisyysalueen vastuukunnan viitan
Kaupungin toimialoilla vuosi 2023 oli tuttuun tapaan työntäyteinen.
Työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, ja yksi viime vuoden merkittävimmistä ratkaisuista oli Tornion valitseminen Meri-Lapin kuntien muodostaman Meri-Lapin työllisyysalueen vastuukunnaksi.
Meri-Lapin työllisyysalueen muodostavat Tornion rinnalla Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio. Tornion tehtävä vastuukuntana on organisoida työllisyysalueen toiminta ja järjestää sen tukipalvelut, kuten esimerkiksi hankinnat ja it-palvelut.
Teknisissä palveluissa aloitettiin viime vuonna kaupungin maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan päivittämiseen liittyvät työt. Myös Pihlajasaaren uuden asuinalueen ensimmäinen vaihe valmistui ja sen ensimmäiset yhdeksän omakotitonttia ovat nyt valmiita rakentamiselle. Kerros- ja rivitalorakentaminen hiljeni edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennettujen pientalojen (17) määrä pysytteli vuoden 2022 tasolla (18).
Laskeva oppilasmäärä haastaa jatkossakin
Sivistyspalveluissa merkittäviä päätöksiä olivat esimerkiksi Pirkkiön koulun sulkeminen ja kielikoulusopimuksen irtisanominen. Kummankin päätöksen taustalla vaikutti etenkin nopeasti ja tuntuvasti vähenevä oppilasmäärä. Tornion peruskouluissa on tällä hetkellä noin 2 200 lasta, mutta jo seuraavien viiden vuoden aikana oppilasmäärä laskee lähes viidenneksen eli noin 400 oppilaalla. Seuraaviin kouluverkkoratkaisuihin onkin määrä ottaa kantaa tänä vuonna.
Sivistyspalveluista kantautui viime vuonna myös paljon iloisia uutisia. Esimerkiksi Aineen taidemuseossa ja Tornionlaakson museossa vuosi 2023 oli ennätysvilkas, perinteikäs Kalottjazz & Blues Festival vietti 40-vuotisjuhlavuotta ja nuorisotila Aaltonen avattiin uusissa tiloissa Rajalla På Gränsen -kauppakeskuksessa. Myös uimahallissa vuosi oli edellistä vilkkaampi.
Tornio investoi nyt erityisesti monipuolisiin liikuntamahdollisuuksiin
Tornion kaupungin investointimenot olivat viime vuonna noin 8,8 miljoonaa euroa, josta teknisten palvelujen osuus oli 7,5 miljoonaa euroa.
Merkittäviä investointeja olivat esimerkiksi Rajakartanon eli Aineen taidemuseon ja kirjaston peruskorjaus sekä Karungin uuden urheilutalon ja Pohjan stadionin suunnittelutyöt. Kyläjoen koulun öljylämmitys korvattiin maalämmöllä. Lisäksi toteutettiin muun muassa liikenneturvallisuushankkeita ja katujen ja teiden perusparannuksia.
Työttömyys väheni, myös asukasluku laskeva
Työttömyysaste laski Torniossa jo kolmantena vuonna peräkkäin. Työttömyys-aste oli Torniossa viime vuonna 9,2 %, kun se edellisvuonna oli 9,8 %.
Tornion asukasluku oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 21 015 asukasta. Kaupungin väkiluku laski edellisestä vuodesta 212 asukkaalla.
Tornion kaupunginhallitus käsitteli Tornion kaupungin tilinpäätöksen kokouksessaan maanantaina 25.3. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tilinpäätös tulee kesäkuussa.
Tutustu tilinpäätökseen
Lisätietoja
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio
p. 040 654 6264, olli.rainio@luottamus.www.tornio.fi
Kaupunginjohtaja Jukka Kujala
p. 040 132 0403, jukka.kujala@tornio.fi
Talousjohtaja Anne Vuorjoki
p. 040 126 7815, anne.vuorjoki@tornio.fi
