Tornion ja Haaparannan yhteistyö on ollut monessa suhteessa ainutlaatuista. Henkilötasolla suhteita on ollut niin kauan kuin raja on ollut nykyisellä paikallaan, ja yhtä kauan on käyty kauppaa rajan poikki. Monipuolisempi virallinen yhteistyö naapurikaupunkien välillä käynnistyi 1960-luvun lopulla.
Ensimmäinen suuri yhteishanke kaupunkien kesken oli jätevedenpuhdistuslaitos. Haaparannan Tervahoviin 1972 valmistunut puhdistamo oli hinnaltaan samaa tasoa kuin jos molemmat kaupungit olisivat rakentaneet oman yksikkönsä, mutta yhteistyöllä saatiin korkeampitasoinen ja paremmassa paikassa sijaitseva laitos.
Pitkät perinteet oli sillä, että torniolaislapsia kävi koulua Haaparannalla ja päinvastoin. Asiasta ei pitkään aikaan tarvittu sopimuksiakaan, sillä rajan yli koulua käyviä oli suunnilleen saman verran molemmissa kaupungeissa. Vähitellen katsottiin kuitenkin tarvittavan tiukempia säädöksiä. Ryhdyttiin suunnittelemaan yhdeksänluokkaista kokeiluperuskoulua. Kaksikielinen koulu, jonka käyneet saivat jatko-opintokelpoisuuden molemmissa maissa, käynnistettiin 1989-
Kaupunkien välisen yhteistyön käytäntöjä helpotti sekä Suomen että Ruotsin liittyminen 1995 Euroopan unioniin, jonka seurauksena mm. rajamuodollisuudet poistettiin. Se antoi myös mahdollisuudet suunnitella rajan tuntumaan kaupunkien yhteistä keskusta-aluetta, josta monia osia on sittemmin toteutettu.
Kuva: Valtakunnanrajan ylittävän kaupunkirakenteen mahdollistanut asemakaava hyväksyttiin molemmissa kaupungeissa 2003. Pian valmistuivat mm. kaupungit yhdistävä uusi Krannikatu, IKEA-tavaratalo Haaparannalle sekä Rajalla – På gränsen -kauppakeskus Suomen puolelle, jonka avajaisiin 2008 kuvassa jonotetaan.
Kuvan lähde: Tornionlaakson museo
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.