Vuonna 1875 voimaan tullut asetus kunnallishallinnosta kaupungeissa mursi kauppiaiden ja käsityöläisten vuosisatoja kestäneen yksinvallan kaupunkien hallinnossa. Kaupunkien hallinto keskitettiin yleiselle raastuvankokoukselle ja toimeenpanovalta rahatoimikamarille.
Asetus antoi mahdollisuuden myös kaupunginvaltuuston perustamiseen. Se ei kuitenkaan ollut pakollista Tornion kaltaisissa alle 2000 asukkaan kaupungeissa. Torniossa valtuuston perustaminen siirtyikin 15 vuodella: Tornion ensimmäinen kaupunginvaltuusto valittiin joulukuussa 1889 ja se aloitti toimintansa vuoden 1890 alusta.
Valtuuston vaalitapa ei kuitenkaan ollut demokraattinen, vaan äänioikeus perustui varallisuuteen. 200 markan vuositulo toi yhden äänen, mutta hyvin monella varakkaalla oli käytössään ylärajaksi määrätty 25 ääntä. Tätä perusteltiin sillä, että eniten veroa maksaneet käytännössä myös rahoittivat kaupungin hallinnon. Vasta Suomen itsenäistyttyä kaupunginvaltuutettuja päästiin valitsemaan uusien kunnallislakien myötä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella. Myös vasta silloin naisia saattoi valita kaupunginvaltuustoon. Aiemminkin osa heistä oli äänioikeutettuja, mutta vaalikelpoisuuden naiset saivat vasta vuoden 1918 kunnallislaissa.
Kaikkiaan Tornion vanhassa valtuustossa (1890–1917) ehti istua 54 edustajaa. Heistä 26, eli yhtä vaille puolet, oli virkamiehiä. Kaupunginvaltuuston perustamisen myötä johtava valta-asema siirtyi siis kauppiailta ja käsityöläisiltä virkamiesten eli opettajien, tullimiesten, postivirkailijoiden yms. haltuun.
Kuva: 1800-luvun lopulla virinnyt yhteiskunnallinen toimeliaisuus levitti uudistuksia Tornioonkin. Kaupungin ensimmäinen oma sanomalehti alkoi ilmestyä 1898. Nelisivuinen Tornio-lehti ilmestyi kahdesti viikossa vuoden 1898 lokakuusta vuoden 1901 loppuun, jolloin se lakkautettiin venäläisvastaiseksi tulkitun kirjoituksen johdosta. Vuosi 1898 oli myös toisella tavalla tiedonvälityksen merkkivuosi: Tornio liitettiin Pohjois-Suomen puhelinverkkoon. Heti ensimmäisenä vuonna puhelimen hankki yli 30 torniolaista, jotka esimerkiksi joulukuussa 1898 soittivat yli 5000 puhelua.
Kuvan/lehtileikkeen lähde: Tornionlaakson museo.
Kirjoitus on osa Ilkka Teerijoen Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koostamaa Tornion vuosikymmenet -historiasarjaa. Kirjoitukset ilmestyvät keskiviikkoisin Lounais-Lappi -lehdessä ja torstaisin Tornion kaupungin blogissa. Linkit teksteihin löydät Tornionlaakson museon sivuilta.