Voyage Pittoresque – Matka maisemaan
verkkotyöpaja kevät 2020
1. Eila-kokoelmanäyttely
Eila- Nainen kokoelman takana
Eila Aineen – Aineen taidemuseon kokoelman kerääjän – syntymästä tulee huhtikuun 13. päivä kuluneeksi 100 vuotta. Aineen taidemuseo on tapahtuman kunniaksi uusinut perusnäyttelynsä, joka on nimetty lyhyesti Eila.
Eila Aine s. Rantanen syntyi Helsingissä vuonna 1920. Lapsena hän asui Muoniossa, jossa hänen isänsä toimi Muonion ja Enontekiön aluelääkärinä. Tornioon Eila muutti syksyllä 1933, kun hän aloitti oppikoulun 4. luokan Tornion yhteislyseossa. Siellä hänen luokkatoverinaan oli Veli Aine, jonka kanssa Eila myöhemmin avioitui. Hän opiskeli Helsingissä hammaslääkäriksi ja Tornioon palattuaan hänestä tuli kaupungin vastaava kouluhammaslääkäri. Eila Aine kuoli Torniossa 15. huhtikuuta 2013.
Uusittu kokoelmanäyttely Eila osoittaa kunnioitusta Eila Ainetta kohtaan. Hän oli uranainen, 4 lapsisen perheen äiti, Veli Aineen puoliso, toimi naisjärjestöissä ja rakasti taidetta. Eila Aineen merkitys Aineeen Kuvataidesäätiön kokoelman kerääjänä on merkittävämpi kuin ehkä on aiemmin ajateltu. Eila Aine oli päivätyönsä takia kiinni Torniossa, eikä hän siksi osallistunut taiteen ostotilanteisiin. Veli Aine liikemiehenä matkusti paljon yhdistäen galleriakäyntejä liikematkoihinsa ja teki käytännössä teoshankinnat, mutta teokset hankittiin yhteisillä varoilla yhteiseen kotiin. Taustalla oli yhteinen ajatus siitä mitä taidetta hankitaan. Taideteokset he omistivat yhteisesti.
Eilaksi nimetyssä Aineen salissa on esillä Eila Aineen lempiteoksia ja pohjoisen maisemia. Hän matkusteli lapsena Lapissa isänsä kanssa, joten rakkaus luontoon, tuntureilla samoileminen ja kasvien ja perhosten kerääminen kuuluivat Eila Aineen lapsuuden kesiin.
2. Maisema tunnelman kuvauksena
Sigrid Schauman (1877-1979)
Sigrid Schauman syntyi 1877 Tsugujevissa Venäjällä. Hän vietti lapsuutensa Puolassa, Suomeen hän muutti 8-vuotiaana. Hän aloitti opiskelun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1899, jatkaen opintoja Tanskassa ja Italiassa. Taiteellisen työn ohella hän toimi taidearvostelijana 30 vuotta tehden taidekritiikkejä sanomalehtiin. Schaumanin taiteilijaura käynnistyi toden teolla vasta hieman yli 70-vuotiaana ja ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti 86-vuotiaana.
Taiteessaan Sigrid Schauman käsitteli usein samoja aiheita pienin muutoksin. Erityisesti puut olivat hänelle mieluinen aihe, joskin väri ja valo sekä tunnelma merkitsivät hänelle enemmän kuin maalauksen aihe. Maalauksissaan hän pyrki ihannemaisemaan ja täydelliseen sopusointuun. Hän maalasi palettiveitsitekniikalla, jonka avulla hän pystyi levittämään paksuja värikerroksia sekä raaputtamaan ja muovaamaan värin pintaa.
Sigrid Schauman: Rantamaisema (1900) öljy kankaalle. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma
Rantamaisema-teos on tehty vuonna 1900. Sigrid oli aloittanut edellisenä vuonna opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa hän oli mm. Helene Schjerfbeckin opissa. Hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut koulusta. Huhtikuussa 1900 Sigrid matkusti höyrylaivalla Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan, joka oli syntynyt tunnetun taidemaalari Victor Westerholmin ympärille. Suurin osa taiteilijasiirtokunnan taiteilijoista oli naisia ja kaikki olivat suuntautuneet ulkoilmamaalaukseen. Sigrid piti taukoa opiskeluista ja viipyi Ahvenanmaalla kesän yli maalaamassa.
Onko teoksessa kevät, kesä vai syksy? Mikä vuorokauden aika teoksessa on?
Teoksessa ei näy ihmisiä eikä eläimiä. Luonnossa on kuitenkin aina elämää, vaikka ihminen ei sitä huomaakaan. Eläimet ovat myös hyviä piiloutumaan. Mitä eläimiä maisemasta voisi löytyä?
Teoksessa on sekä valo- että varjokohtia. Löydätkö ne?
Harjoitustehtävä: Varjon piirtäminen. Aseta esine vaalealle paperille ja valaise sitä esim. taskulampulla. Piirrä muodostuva varjo sen alla olevalle paperille.
Bonustehtävä: Kuvittele itsesi istumaan rantakivelle. Mitä ääniä kuulet? Tunnetko tuulen? Uskallatko kastaa varpaasi veteen?
Sigrid Schauman: Maisema Egyptistä (1910) öljy kankaalle. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma
Suomalaisten naistaiteilijoiden asema 1900-luvun alussa ei ollut helppo. Taiteilijan uralle ryhtyminen edellytti varakasta perhetaustaa ja kodin tukea. Sigrid ei saanut kotoaan juurikaan henkistä ja vain vähän taloudellista tukea. Hän oli kuitenkin itsenäinen ja rohkea ja halusi nähdä maailmaa.
Teoksen syntyvuonna Sigrid Schauman matkusti Egyptiin ja saapui Kairoon helmikuussa. Hän kutsui Egyptiä unelmamaaksi ja kauniimmaksi kuin kauniiksi. Hän vaikuttui egyptiläisen taiteen niukasta muotokielestä ja väreistä. Egyptistä hän siirtyi Pariisiin maalaamaan. Ulkomailla häntä inspiroi ennen kaikkea valo, joka oli erilainen kuin Suomessa. Hänelle teoksen aihe ei ollut niinkään tärkeä, vaan ennen kaikkea ympäristöstä tulviva valo kaikkine väreineen.
Kaikki taiteilijat eivät aina nimeä teoksiaan. Kun Eila ja Veli Aine hankkivat teoksen kokoelmiinsa, Veli antoi teokselle nimen Maisema Ranskasta. Sigrid Schaumanista tehdyssä elämänkerrassa häneltä jääneiden kirjeiden sekä maalauksen sisällön perusteella maiseman on kuitenkin päätelty olevan Egyptistä, joten nimeksi muutettiin Maisema Egyptistä.
Etsi teoksesta perusmuotoja. Löydätkö ympyrän ja suorakaiteen tai neliön?
Mihin maahan ja miksi sinä sijoittaisit taideteoksen maiseman?
Millainen maisema sinua inspiroi? Miltä inspiroiva maisema voisi näyttää, missä se voisi sijaita?
Harjoitustehtävä: Piirrä maisema käyttämällä perusmuotoja (esim. ympyrä, neliö, suorakaide, kolmio). Väritä kuva.
Bonustehtävä: Teoksen valmistumisesta on kulunut 110 vuotta. Kuvittele, jos olisit syntynyt tuohon aikaan. Miten elämäsi olisi erilainen kuin nyt?
3. Pelkistetty maisema
H. Ahtela / Einar Reuter (1881-1968)
H. Ahtela, oikealta nimeltään Einar Reuter syntyi Torniossa 1881. Hän oli itseoppinut taiteilija, joka oli koulutukseltaan metsänhoitaja työskennellen myös Torniossa. Einar Reuterin taiteilijanimi tuleekin hänen kiinnostuksestaan luontoon: H ei tarkoita mitään, Ahtela tulee ahdista, viitaten vesiin ja kalastukseen. Taiteilijana H. Ahtela keskittyi aiheista erityisesti maisemaan. Hän maalasi enimmäkseen ihmisen jälkiä luonnossa: taloja, teitä, polkuja, ei niinkään itse ihmistä.
Oman taiteellisen työnsä ohella Einar Reuterilla oli suuri merkitys Helene Schjerfbeckin taiteen tunnetuksi tekemisessä. Hän hankki vuonna 1913 itselleen ensimmäiset Schjerfbeckin maalaukset. Taideteoksiin syvästi ihastuneena hän matkusti 1915 Hyvinkäälle tapaamaan Heleneä. Tästä alkoi heidän pitkäaikainen ystävyytensä ja kirjeenvaihtonsa, joka päättyi vasta Helenen kuolemaan 1946. Einar Reuter oli järjestämässä vuonna 1917 ensimmäistä taiteilijan yksityisnäyttelyä Helsingissä ja samana vuonna hän julkaisi ensimmäisen kirjallisen julkaisun, monografian Schjerfbeckista. Schjerfbeck maalasi neljä eri muotokuvaa Reuterista. He maalasivat myös yhdessä, taiteessa hän omaksui Schjerfbeckilta pohjustusmenetelmän ja ohuen öljyvärin käytön.
H. Ahtela: Pallastunturi sateella (1959) öljy kankaalle. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma
Varsinainen luomiskausi Reuterilla alkoi eläkkeelle jäännin myötä vuonna 1949. Tämän jälkeen hän omistautui maalaamiselle ja kirjoittamiselle. Pelkästään vuosina 1956-59 syntyi parisataa maalausta. Vuonna 1958 Reuter matkusteli Pohjois-Norjassa poiketen matkallaan Levin ja Kilpisjärven alueella. Tuon matkan vaikutteita on myös Pallastunturi sateella -teos. Kuten tässä teoksessa käy ilmi, H. Ahtelaa ei kesä tai kesän valo inspiroinut, vaan sumut ja sateet, pilvet ja tuuli olivat hänelle rakkaimmat aiheet.
Mikä on sinun lempivuodenaikasi? Mikä sinua siinä vuodenajassa erityisesti viehättää?
Harjoitustehtävä: Pidä sääpäiväkirjaa; kirjoita ja piirrä päivän sää.
Bonustehtävä: Keksi itsellesi taiteilijanimi, joka kuvaa sinua ja kertoo kiinnostuksen kohteistasi.
H. Ahtela: Syksyiset vaahterat (1962) öljy kankaalle. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma
Taideteoksen syntyvuonna 1962 taiteilija oli jo 81-vuotias, mutta teki yhä yli 60 maalausta vuodessa. H. Ahtelan teoksia kuvattiin usein sanalla syntetismi, joka maalaustaiteessa tarkoittaa vahvoja ääriviivoja, yhtenäisiä väripintoja ja yksinkertaisia muotoja. Tässä teoksessa tyyli on selkeästi nähtävillä.
Teoksen nimi on Syksyiset vaahterat. Mikä kuvassa kertoo, että on syksy?
Mistä alueista taideteoksen maisema muodostuu?
Harjoitustehtävä: Piirrä paperille puu, mutta älä käytä ääriviivoja. Miten ratkaiset asian?
Bonustehtävä: Kuvaile teos ei-näkevälle henkilölle. Voit myös kirjoittaa kuvailusi. Aloita kertomalla teoksen aihe. Jatka kuvailemalla, mitä teoksessa on, mitä värejä siinä on käytetty, millainen on sen sommittelu. Voit myös kuvailla millainen teoksen tunnelma on.
4. Abstrakti maisema
Esa Meltaus (1961)
Esa Meltaus (s. 1961) on Rovaniemeltä Vikajärveltä kotoisin oleva taiteilija. Hän maalaa suurikokoisia akvarelli- eli vesivärimaalauksia, joiden aiheet tulevat luonnonympäristöstä. Osa hänen maalauksistaan on esittäviä tai tunnistettavia, osa täysin abstrakteja. Abstrakti eli ei-esittävä tarkoittaa kuvaa, joka ei pyri esittämään mitään luonnollisen maailman kohdetta.
Akvarellitekniikassa paperi, sivellin, väripigmentti ja vesi muodostavat usein ennalta arvaamattoman lopputuloksen. Vaikka akvarelleilla voi maalata kerroksittain, ovat maalikerrokset aina läpikuultavia. Akvarellimaalauksessa onkin oltava nopea ja varma ja silti saattaa mennä pieleen. Käden lipsahdusta tai korjailua ei saa näkymättömiin. Tekniikan peruuttamattomuus tekee siitä hetkellisen, jossa epätäydellisyydellä ja sattumanvaraisuudella on sijansa. Esa Meltausta kiehtoo akvarellitekniikan haastavuus. Hän kuvaakin akvarellimaalausta kamppailuksi, jossa vastakkain ovat taiteilija ja väri, vesi ja paperi. Joskus elementit asettuvat yhdeksi ja joskus ne karkaavat kukin teilleen.
Esa Meltaus: Matala (2018) akvarelli paperille. Aineen taidemuseon kokoelma
Esa Meltauksen teosten aiheet ovat pääosin maisemia. Maisemat tai luonto ovat taiteessa usein eri asia kuin todellisuudessa. Monien taiteilijoiden tapaan Esa ei halua jäljitellä tai kopioida luontoa maalauksiinsa sellaisenaan. Taiteilijana hän havainnoi maiseman maalauksellisuutta ja kuvaa sitä esimerkiksi muotoina, pintoina, väreinä ja viivoina. Katsojassa syntyy tunne eteen aukeavasta tilasta, veden välkkeestä, valon kajastuksesta ja syvistä tummista varjoista.
Kuvan teos on maalattu värialueittain hyvin märälle paperille siveltimellä, jossa on runsaasti väripigmenttiä. Kun taiteilja työskentelee, on paperi vaakatasossa ja taiteilijia maalaa sen yläpuolelta. Muuten vesi ja värit valuisivat pois paperilta. Akvarellissa valon tuntu syntyy värien läpi kuultavasta valkoisesta maalauspohjasta, kuten teoksen yläosan sinisessä alueessa.
Voisiko kuvankaltainen maisema olla olemassa ja jos niin missä?
Mitä eläimiä tai olioita maisemassa voisi olla? Entä kasvillisuutta?
Millaisilla väreillä, muodoilla tai viivoilla voisit kuvata vettä, taivasta, hiekkaa, kiveä?
Esa Meltaus: Pitkän nimen metsä (2017) akvarelli paperille. Aineen taidemuseon kokoelma
Perinteisesti maisemamaalauksessa on ainakin kaksi syvyystasoa, jotka kertovat, mikä kuvassa sijaitsee teoksen etualalla, lähellä katsojaa, ja mikä teoksen taka-alalla, kauimpana katsojasta. Etuosassa oleva kuvataan usein tarkasti ja yksityiskohtaisesti, kaukana oleva epätarkasti ja pehmeästi. Kaukaiset kohteet kuvataan usein sitä vaaleampina ja sinisävyisempinä, mitä kauempana ne katsojasta ovat.
Horisontiksi eli taivaanrannaksi kutsutaan näennäistä viivaa, joka erottaa maalauksessa ylhäällä ja alhaalla olevan toisistaan. Tässä teoksessa horisontti vaikuttaa erottavan toisistaan taivaan ja maan.
Mikä tässä teoksessa on lähimpänä katsojaa? Mikä jää katsojasta kauimmaksi?
Peitä kädellä tai paperilla teoksen ala- tai yläosa. Millainen vaikutelma syntyy, jos horisonttiviivaa lasketaan tai nostetaan?
Mieti teoksen nimeä? Millainen mielikuva nimestä syntyy?
Harjoitustehtävä: Aseta paperi vedenkestävälle alustalle ja kastele se ihan märäksi. Voit käyttää apuan myös suihkupulloa. Pudottele paperille väripisaroita ja yritä ohjailla niitä märällä pinnalla paperia liikuttelemalla.
Pertti Lohiniva (1958): Päivät ennen kevättä (2018), öljyväri kankaalle. Aineen taidemuseon kokoelma
Pertti Lohiniva on Rovaniemellä syntynyt taidemaalari. Hän yhdistelee usein teoksissaan valokuvia ja muita erilaisia materiaaleja sekatekniikalla.
Suomessa vuodenajoilla on erityispiirteensä. Kevät ei ole Etelä-Euroopassa samanlainen kuin pohjoisessa. Suomalaiset taiteilijat ovatkin kautta historian kiinnostuneet kuvaamaan niin vuodenaikoja kuin niiden sääilmiöitä. Päivät ennen kevättä -teoksessa ei ole esittävää maisemaa, vaan enemmänkin häivähdys maisemasta, tunnelmaa kevään odotuksesta. Moniosaisessa teoksessa myös väleistä tulee merkityksellisiä. Teoksessa voi kuvitella taiteilijan kotiseudun, pohjoisen Suomen, asteittaista siirtymää kevättä kohti. Säiden vaihtelu kuuluu kevään etenemiseen. Välillä paistaa aurinko ja välillä maa saa uuden lumipeitteen, ennen kuin lämpötila nousee ja kevät voi ilmoittaa tulostaan.
Millaisia ovat päivät ennen kevättä?
Mitä teoksen värit mielestäsi kuvaavat?
Millaisilla väreillä kuvaisit eri vuodenaikoja?
Harjoitustehtävä: Kuvaa ajan kulkua värein ja muodoin. Nimeä teoksesi.
Bonustehtävä: Mitä tiedät ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutosta voisi käsitellä taiteen avulla?
5. Matka maisemaan
Jarkko Rantanen: Voyage Pittoresque (2017–2018) öljy alumiinille. Aineen taidemuseon kokoelma
Jarkko Rantanen on Ähtärissä 1980 syntynyt taidemaalari. Hän maalaa sekä kankaalle että alumiinille öljyvärein. Aiheena hänellä on luonto, maisema ja ihmisen kädenjälki ympäristössä.
Aineen taidemuseon Voyage Pittoresque –teoksessa on 90 osaa. Teoksen nimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna maalauksellista matkaa. Voyage Pittoresque –kirjallisuudella eli 1700-1800-luvun kuvitetuilla matkakertomuksilla oli suuri merkitys maisemataiteen kehitykselle. Niissä kuvattiin vieraiden, eksoottisten paikkojen maantiedettä, historiaa, elinoloja ja kansantapoja. Rantasen maisemien lähtökohta on Keski-Euroopan vuoristoissa, jokimaisemissa sekä suomalaisissa metsissä ja luolissa.
Luonnossa on sekä esittävän että ei-esittävän kuvan lähtökohtia. Esimerkiksi tässä maalaussarjassa osassa teoksista maisema on hyvinkin yksityiskohtainen, osassa värien ja muotojen leikkiä. Joissakin maalauksissa avautuu laaja maisema, toisissa taas mennään lähelle kasvustoa.
Maalauksissa on koskematonta luontoa, mutta myös ihmisen kädenjälkeä. Jarkko Rantasen teosten aiheisiin liittyvät myös väkivalloin luontoon vaikuttaneet ihmisten jäljet, kuten väkivaltainen luonnon muokkaus ja menneet sotatantereet. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi tekoaltaat, sodanaikaisten taisteluiden paikat ja niissä tehtävät kaivaukset sekä luonnon muokkaamat muodot kuten jääkautinen reunamuodostuma tai luolastot. Rantaselle valokuva toimii usein luonnoksena maalaukseen.
Etsi maalaussarjasta esittäva ja ei-esittävä maalaus.
Etsi maalaussarjasta talvinen ja kesäinen maisema.
Millainen sinun kuvitettu matkakertomus olisi? Missä paikoissa olet käynyt?
Missä yksityiskohtia luonnosta teoksissa on kuvattu?
Nyt on sinun vuorosi!
Työpajassa tehtävänä on maiseman kuvaaminen. Koska erityisesti etäkoulussa olevilla on rajallinen välineistö käytössä, niin tekniikkaa ei rajata vaan jopa kehotamme käyttämään luovuutta värien ja materiaalien kanssa. Voit käyttää tehtäviin kaikenlaisia kyniä, värejä, tusseja, liituja, maaleja, ihan mitä vain sinulta löytyy. Voit kokeilla, millaista jälkeä tulee, kun käytät maalauspohjana sanomalehteä tai kiiltäväpintaista mainosta. Vain mielikuvitus on rajana materiaalien käytössä!
Teoksen lähtökohtana on omasta ikkunasta (tai koulun ikkunasta) näkyvä maisema, johon voit yhdistää runsaasti omaa mielikuvitusta. Esiteltyjen taideteosten tehtävänä on toimia innoittajana. Onko maisema esittävä kuten Sigrid Schaumanin vai kenties useasta osasta koostuva kuten Pertti Lohinivan? Innostaako sinua tunnelman kuvaaminen? Yrittäisitkö kuvata ajan kulumista? Missä sinun maisemassasi liikutaan; veden alla vai viidakossa? Näkyykö maisemassa merkkejä ihmisistä?
Jarkko Rantasen maalaussarjassa teokset ovat toisiinsa nähden erilaisia, osa esittäviä, osa lähes abstrakteja. Silti niistä yhdessä muodostuu yhtenäinen kuvitettu matka. Kootaan tähän tehtävään osallistuen kuvitellut matkat yhteen. Kun työ on valmis, ota kuva ja vie se someen. Käytä aihetunnisteita #yhteinenmatkatornio #aineentaidemuseo
Tule mukaan!
Tekstit:
museolehtori Anita Alamaunu
amanuenssi Virpi Kanniainen
Kuvat:
näyttelymestari Jari Hannuniemi
Lähteet:
Granbacka Camilla 2019: Taide ja tunteet – Sigrid Schaumanin elämä, suomennos Liisa Kasvio. Parvs, Helsinki.
Immonen Pirjo (toim.) 2001: H. Ahtela ja Helene Schjerbeck, julkaisija Kajaanin taidemuseo. Kirjapaino Kaleva, Oulu.
Kanniainen Virpi 2018: MET Mari Oikarinen, Esa Meltaus ja Tom Engblom 7.6.-30.9.2018, näyttelytiedote. Aineen taidemuseo, Tornio.
Pietilä-Juntura Katriina 2020: Eila – Nainen kokoelman takana, näyttelytiedote. Aineen taidemuseo, Tornio.
Rantanen, Jarkko (2019): Voyage pittoresque 9.1.-27.1.2019, tiedote. tm•galleria, Helsinki.