Tuolit
Tuoli on jaloilla seisova, yhden henkilön istuimeksi tarkoitettu huonekalu.
Tuolit olivat 1500-luvulla harvinaisia. Ensimmäinen maininta tuoleista Torniossa on vuodelta 1681. Paikallisten kauppiaiden yhteydet suuriin kaupunkeihin vaikuttivat tuolien yleistymiseen porvariston ja talonpoikien keskuudessa. 1700-luvun lopussa tuolin käyttö Tornionlaaksossa oli jo vakiintunut.
Renessanssituoli oli 1600-luvulla kaikkein suosituin tuolityyppi. Suomessa se oli käytössä 1900-luvulle asti. Suoralinjaiset ja jykevät muodot soveltuivat hyvin puuseppien taitoihin. Myöhemmin renessanssituoliin liitetään kunkin aikakauden vaikutteita ja tyylejä.
Torniolaisessa ruskeaksi maalatussa renessanssituolissa on barokkivaikutteita ja sen jalat ovat muotoonsorvatut ja tukipienasarja on kaksinkertainen. Ruskean maalikerroksen alla on kustavilaistyylille ominainen harmahtava värikerros kultauksineen. Tuoli on maalattu useaan kertaan ja siinä on useita värikerroksia mm. ruskea ja vihreä värikerros.
Torniolainen, ranskalais-englantilainen renessanssituoli eroaa hollantilaisesta tukipienasarjassa, joka on yksinkertainen. Tuolin etu-ja sivulaudat on profiloitu ja selkälautaa koristaa sydänkuvioin lävisteleikattu balusteri.
Talonpoikaistuoleissa barokkipiirteitä esiintyi vain harvoin. Korkealla selustalla ja selkälaudalla varustettuja tuoleja löytyy rannikkokaupunkien vaikutusalueelta jonkin verran.
Tornion raatihuoneella käytettyjen tuolien veistoskoristelun aiheena on akantuslehtikiemurat. Barokkipiirteet ilmenevät korkeaselkäisissä tuoleissa esimerkiksi koristeellisina sorvauksina.
Tyylisuunnista uusklassismi ilmeni tuoleissa selkeärakenteisena ja niukkalinjaisena kustavilaisuutena sekä empire- ja biedermeiertyyleinä. Empire- ja biedermeiertuolit ovat Tornionlaaksossa suosittuja ja kehittyvät kustavilaistuolien pohjalta.